Kehityspoliittisen toimikunnan ajankohtaisanalyysi: Suomen kehityspolitiikka tarvitsee lisää ihmisoikeusperustaisuutta

Kansainvälisen tilanteen kiristyminen, konfliktien pitkittyminen, ilmastonmuutoksen lisäämät katastrofit ja ihmisoikeuksien kasvava kyseenalaistaminen kasvattavat entisestään ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan tarvetta.

Tätä mieltä on Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), jonka ajankohtaisanalyysi tarkastelee ihmisoikeusperustaisuuden toteutumista Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä.

"Kiristyvässä globaalissa tilanteessa on tärkeää varmistaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyvät vahvasti ihmisoikeusperustaisena yli hallituskausien", Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) sanoo.

Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa ihmisoikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet ohjaavat kehityspolitiikan ja -yhteistyön tavoitteenasettelua. Sen ytimessä ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä niiden suojelu ja edistäminen. KPT:n mielestä erityistä huomiota on kiinnitettävä ihmisiin ja ihmisryhmiin, joiden kohdalla ihmisoikeudet heikoimmin toteutuvat. Toisaalta on myös vaikutettava oikeuksien toteutumisesta vastuussa oleviin tahoihin. Kantavia periaatteita ovat osallistuminen ja inklusiivisuus, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus sekä vastuuvelvollisuus ja läpinäkyvyys.

Kunnianhimoa kaivataan kautta linjan

KPT:n analyysin mukaan Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuus on viime vuosina vahvistunut, ja ihmisoikeudet osataan huomioida kehitysyhteistyössä entistä huolellisemmin. Suomen tulisi kuitenkin ottaa asiassa vieläkin kunnianhimoisempi ote, jotta yhä suurempi osa kehityspolitiikasta edistäisi jatkossa ihmisoikeuksia entistä aktiivisemmin ja tarttuisi ihmisoikeushaasteisiin. Se edellyttää eri toimijoilta poliittista tahtoa, selkeää tavoitteenasettelua, osaamista sekä asianmukaista resursointia.

Vaikka ihmisoikeusperustaisuutta on huomioitu kehitysyhteistyön suunnittelussa, on sen toteutuksessa ja seurannassa suurta vaihtelua. KPT:n mielestä on tärkeää, että ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa toteutetaan johdonmukaisesti läpi kaikkien kehitysyhteistyön kanavien, toimien ja tasojen. Tämä ei koske pelkästään kehitysyhteistyötä, vaan laajemminkin eri politiikka-aloja, Suomen ulkosuhteiden kokonaisuutta ja kansainvälistä vaikuttamistyötä.

Oman haasteensa Suomen kehitysyhteistyölle tuo se, että sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja sen normipohjaan oleellisesti kuuluvia ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan yhä vahvemmin. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vastustetaan niin kansallisilla kuin kansainvälisillä areenoilla. KPT:n mielestä nämä haasteet tekevät aiempaakin tärkeämmäksi Suomen panostukset ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan ja -kehitysyhteistyöhön sekä laajemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ne kasvattavat vaikuttamistyön merkitystä kansainvälisellä tasolla etenkin YK:ssa ja EU:ssa.

Ajankohtaisanalyysi on luettavissa kokonaisuudessaan Kehityspoliittisen toimikunnan verkkosivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.

Lisätietoja