Etyjin merkitys demokratialle ja ihmisoikeuksille

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen ja -järjestön (Etyk/Etyj) vahvuus on laaja turvallisuuden käsite, joka sisältää niin poliittis-sotilaallisen turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen kuin myös talous- ja ympäristöasiat. Helsingin päätösasiakirjaan sisältyvien ihmisoikeuksien pidemmän aikavälin vaikutusta, muun muassa Saksojen yhdistymistä, tuskin kukaan pystyi vuonna 1975 aavistamaan. Etyjin rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vaalimisessa on vahvistunut merkittävästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1991 perustettiin Varsovaan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto, ODIHR, vuotta myöhemmin Haagiin Etyjin vähemmistövaltuutetun virka, ja vuonna 1998 medianvapausedustajan virka Wieniin. Näillä kolmella itsenäisellä instituutiolla on merkittävä rooli Etyjissä. Myös Etyjin 16 kenttämissiota Länsi-Balkanilla, Keski-Aasiassa, Ukrainassa ja Moldovassa ovat käytännön työkaluja demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon juurruttamisessa. Etyjin merkitys osallistujavaltioiden ihmisoikeus- ja demokratiakehityksessä on ollut ja on edelleen tärkeä. Etenkään entisen Neuvostoliiton alueella ja Länsi-Balkanilla ei olisi päästy läheskään näin pitkälle ilman Etyjiä.

Etyjin tärkeää työtä inhimillisellä ulottuvuudella on vuosi vuodelta alettu haastaa yhä enemmän. Etyjissä kaikki sitoumukset ovat vain poliittisia, eivät juridisesti sitovia, joten oikeudellisia seuraamuksia niiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta ei tule. Venäjä on muun muassa suivaantunut ODIHRin erinomaiseen vaalitarkkailumetodologiaan, koska se kattaa tilanteen ennen vaaleja, vaalipäivänä ja sen jälkeen. Vaalivilpin piilottelu on hankalaa. Turkille ja muutamille Keski-Aasian maille kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Etyjin kokouksiin on suurennuslasin alla. Gender-asioissa on yhä enemmän haasteita, etenkin Vatikaanilla ja Venäjällä. Oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja tasa-arvo eivät ole itsestäänselvyyksiä enää edes EU:n sisällä. Etyjillä riittää työnsarkaa.

Joka viikko demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiä, kuten medianvapaus, informaatiovaikuttaminen, kokoontumisvapaus, vaalit, vähemmistö- ja kielikysymykset ja uskonnonvapaus nostetaan Etyjin agendalle itä–länsi-vastakkainasettelun ilmapiirissä. Venäjä on ollut viime aikoina erityisen ärhäkkä ja hyökännyt Yhdysvaltoja ja muita länsimaita kohtaan. Venäjä ajaa voimakkaasti itselleen mieluisia sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Länsimaiden huolet kohdistuvat erityisesti Valko-Venäjän ja Venäjän, mutta myös muiden, kuten Turkin ihmisoikeus- ja demokratiatilanteeseen.

Monet puhjenneet tai uhkaavat konfliktit liittyvät suoraan demokratian väheksyntään ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Etyjillä on välineitä myös näiden konfliktien estämiseksi ja ratkaisemiseksi. Esimerkiksi viime syksynä 16 Etyjin osallistujavaltiota, Suomi mukaan lukien, käynnisti niin sanotun Moskovan mekanismin Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomusten selvittämiseksi. Valko-Venäjä Venäjän voimakkaalla tuella ei ole kuitenkaan osoittanut minkäänlaista yhteistyöhalukkuutta Etyjin suuntaan. Etyjin työkalujen väheksyminen erityisesti Venäjän taholta on erittäin huolestuttava kehityssuunta. Lisäksi Etyjin konsensusperiaatetta käytetään jatkuvasti vääriin tarkoituksiin estämään päätöksiä ja asioiden edistymistä.

Ruotsi tämän vuoden Etyj-puheenjohtajamaana on valinnut prioriteeteikseen konfliktien ratkaisun ja ihmisoikeudet. Ruotsi on määritellyt erityisteemat joka kuukaudelle. Ihmisoikeudet ovat voimakkaasti esillä: maalis- ja marraskuussa gender ja tasa-arvo, huhti- ja lokakuussa demokratia, toukokuussa ilmaisun- ja medianvapaus ja syyskuussa kansalaisyhteiskunta.

Miltä näyttää Etyjin tulevaisuus?

Etyjin 50-vuotismerkkipäivä vuonna 2025 lähestyy ja sen myötä on käynnistymässä pohdinta Etyjin tulevaisuudesta. Miten saataisiin palautetuksi Etyjin ydin: rakentava yhteistyö ja luottamus sekä se kuuluisa Helsingin henki? Etyj-alueen turvallisuustilanne on pitkittyneine konflikteineen, mutta ennen kaikkea Itä-Ukrainan tilanteen ja Krimin laittoman Venäjään liittämisen vuoksi ollut vuodesta 2014 lähtien erityisesti häilyvä. Yhdysvaltojen ainakin tilapäisesti heikentynyt multilateraalinen sitoutuminen näkyi myös Etyjissä sen irtauduttua Avoin taivas -sopimuksesta. Tämä johti myös Venäjän aloittamaan omat irtautumisvalmistelunsa, mikä murentaa Etyjin asevalvontaregiimiä.  Etyj on myös suurvaltapolitiikan näyttämö.

On tärkeää, että Etyj säilyy myös tulevaisuudessa foorumina, joka kerää viikosta viikkoon yhteen 57 valtiota, muun muassa Yhdysvallat, Venäjän ja EU-maat. Muuta vastaavaa foorumia ei ole, missä ”höyryjä” voitaisiin päästää ulos ja dialogia käydä Euroopan turvallisuudesta erimielisyyksistä huolimatta. Dialogi on tosin ajoittain kuurojen vuoropuhelua, eritoten nyt koronapandemian aikana, jolloin kokoukset tapahtuvat online ja lähes kaikki yhteydenpito kasvokkain on mahdotonta.

Etyjin uudistamisesta on jo puhuttu jonkin aikaa, muun muassa tarpeesta muuttaa hyvin raskasta ja poliittista budjettiprosessia. Etyjin uusi pääsihteeri on tarttunut aktiivisesti uudistusajatuksiin, vaikka pienetkin muutokset Etyjissä ovat konsensuksen vuoksi yleensä vaikeita. Asevalvonnan puolella olisi suuri tarve voimassa olevien sopimusten nykyaikaistamiseen, mitä Venäjä kuitenkin vastustaa. Mutta miten saadaan Etyjin sydän, Helsingin päätösasiakirja, sykkimään paremmin ja Helsingin henki virkoamaan niin, että osallistujavaltiot sitoutuisivat voimakkaammin Etyjin periaatteisiin? Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on jo aloittanut tulevaisuuspohdinnan, niin sanotun ”operaatio Lasaruksen”, eli miten herätettäisiin Etyj uuteen kukoistukseen. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti 28.3.2021 Helsingin Sanomien vieraskynässä Helsingin henkeä, sillä maailmassa on huutava tarve turvallisuuden, yhteistyön ja luottamuksen lisäämiseen. Etyj pitää nähdä jo itsessään tärkeänä luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä toimena. Etyjin ovien pitää olla auki tulevaisuuteen odottamaan poliittisen tahdon paluuta, sillä siitähän lopulta kaikki on kiinni – niin kuin vuonna 1975.