Etyj-raportti: Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa selkeitä merkkejä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksista

Etyjin pysyvän neuvoston 13. huhtikuuta järjestetyssä erityiskokouksessa esiteltiin Moskovan mekanismin raportti, jolla on pyritty selvittämään Venäjän hyökkäyssodasta seuranneita kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia Ukrainassa. Suomi ja 44 muuta Etyj-valtiota käynnistivät mekanismin yhdessä Ukrainan kanssa maaliskuun alussa. Raportin laadinnasta on vastannut riippumaton asiantuntijaryhmä.

Moskovan mekanismin puitteissa laadittu raportti esiteltiin Wienissä 13. huhtikuuta kokoontuneessa Etyjin pysyvän neuvoston erityiskokouksessa. Huhtikuun alussa valmistunut raportti käsittelee Ukrainassa tehtyjä humanitaarisen oikeuden loukkauksia, ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia sekä sotarikoksia. Se on seurausta Etyjin pysyvässä neuvostossa 3. maaliskuuta käynnistetylle Moskovan mekanismille, jonka käynnistämiseen osallistui 45 Etyjin osallistujavaltiota yhdessä Ukrainan kanssa. Päätös käynnistää mekanismi syntyi pian sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Osana prosessia Ukraina nimitti kolmen asiantuntijan ryhmän, jolle annettiin kolme viikkoa aikaa laatia raportti. Raportointijakso oli 24.2.-1.4.2022.

Todisteita ihmisoikeusloukkauksista erityisesti Venäjän hallinnassa olleilla alueilla

Nyt laaditun raportin piiriin kuului tietojen kerääminen Ukrainan sodan inhimillisistä seurauksista. Asiantuntijoiden tehtävänä oli selvittää tosiasiat ja olosuhteet, jotka liittyvät Etyj-sitoumuksien, kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälinen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Ukrainassa. Keräämällä todistusaineistoa eri lähteistä pyrittiin identifioimaan ihmisoikeusloukkauksia, sotarikoksia ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia.  ODIHR avasi kanavan, jonka kautta asiantuntijoille pystyttiin lähettämään todisteita.

Asiantuntijaryhmän ei ollut mahdollista vierailla Ukrainassa, mutta yhteistyötä tehtiin monipuolisesti kansainvälisten organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen ja median kanssa, Tietoa kerättiin asiantuntijaryhmälle toimitetusta materiaalista, minkä lisäksi toteutettiin useita asiantuntijahaastatteluita. Venäjä ei suostunut yhteistyöhön tiedonkoonnissa, mutta sen kannat pyrittiin ottamaan huomioon raporttia valmistellessa. Tarkkoja tietoja Butšassa ja muilla Kiovan lähialueilla tapahtuneista hirmuteoista tuli julkisuuteen vasta tarkastelujakson jälkeen. Raportissa käsitellään kuitenkin aiemmin julkisuuteen tulleita siviileihin kohdistuneita loukkauksia.

Nyt valmistuneessa raportissa todetaan, että Venäjä on vastuussa kaikesta inhimillisestä kärsimyksestä Ukrainassa, koska se on aloittanut hyökkäysodan. Vastuu noudattaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön velvoitteita kuuluu sekä Venäjälle että Ukrainalle. Kummatkin ovat syyllistyneet loukkauksiin, mutta Venäjän tekemät loukkaukset ovat luonteeltaan ja mittakaavaltaan huomattavasti suurempia. Ukrainaan liitettävät tapaukset liittyvät esimerkiksi sotavankien kohteluun, kun taas Venäjään liittyvät tapaukset koskevat hyvin laaja-alaisesti sotatoimia.

Raportin mukaan on selkeää näyttöä siitä, että Venäjän joukot ovat syyllistyneet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin Ukrainassa. Tämän vuoksi siviiliuhriluvut ovat olleet korkeita, ja sodassa on tuhoutunut huomattava määrä siviilirakennuksia. On näyttöä siitä, että sairaaloihin ja terveysasemiin on tietoisesti isketty. Mariupolin synnytyssairaalan osalta raportissa todetaan, että isku sairaalaan oli tahallinen ja Venäjän tekemä. Venäjän esittämille väitteille siitä, että Ukrainan joukot olisivat aiheuttaneet osan raportoiduista kuolemantapauksista, vammoista ja tuhoista ei ole löydetty todisteita.

Asiantuntijat eivät myöskään pystyneet vahvistamaan kaikkia tapauksia, joihin liittyy epäilyksiä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista. Kirjoittajat löysivät vahvaa todistusaineistoa siitä, että perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, kuten oikeuteen elämään ja kiduttamattomuuteen, on loukattu enimmäkseen Venäjän hallinnassa olleilla alueilla. Venäjän joukot ovat kirjoittajien mukaan hyvin todennäköisesti syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Tähän viittaavat lukuiset tiedot siviilien kiduttamisesta, sieppauksista ja murhista.

Vaikutukset ihmisoikeuksiin ovat myös tätä laajempia. Venäjän hyökkäyssodasta on aiheutunut laajamittaista tuhoa, joka vaikeuttaa eri alueilla pääsyä elintärkeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Vaikka vaikutusten voidaan todeta kohdistuneen koko Ukrainan väestöön, on niillä erityisen kielteisiä vaikutuksia haavoittuviin ryhmiin kuuluviin henkilöihin, kuten naisiin, lapsiin, iäkkäisiin ja vammaisiin.

Moskovan mekanismin tuoma lisäarvo

Moskovan mekanismi lukeutuu Etyjin inhimillisen ulottuvuuden työkaluihin, joilla voidaan tarkistaa Etyj-sitoumusten toteutumista osallistujamaissa. Sen puitteissa laaditulla raportilla on selkeä lisäarvo, sillä se tarjoaa nopeaa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa julkiseen käyttöön.

Raportin tuloksista toivotaan olevan hyötyä oikeusprosesseissa ja mahdollisissa tuomioistuimissa, joissa Ukrainan sodan loukkauksia käsitellään. Raportissa listataan myös eri vastuumekanismeja, joita on otettu ja voidaan tulevaisuudessa ottaa käyttöön rikoksiin syyllistyneiden saattamisessa oikeuden eteen.