Tuore Etyj-raportti kartoittaa Venäjän ihmisoikeus- ja perusvapaustilannetta

Heinäkuun lopussa 38 Etyjin osallistujamaata, mukaan lukien Suomi, käynnisti Etyjin Moskovan mekanismin tutkimaan Venäjän sisäistä ihmisoikeus- ja perusvapaustilannetta. Nyt julkaistu, itsenäisen asiantuntijan laatima raportti tiivistää viime vuosien lainsäädäntömuutokset ja muut Venäjän hallinnon toimenpiteet, jotka ovat johtaneet maan nykyiseen ihmisoikeus- ja perusvapaustilanteeseen. Raportissa selvitetään myös sortotoimien kytköstä Ukrainan sotaan.

Etyjin pysyvässä neuvostossa ilmoitettiin 28. heinäkuuta, että 38 Etyjin osallistujavaltiota, mukaan lukien Suomi, käynnistää Moskovan mekanismin selvittämään Venäjän ihmisoikeus- ja perusvapaustilannetta. Taustalla vaikutti vuosia jatkunut ihmisoikeustilanteen huolestuttava kehitys Venäjällä. Hyökkäyssodan alettua Ukrainaan helmikuussa 2022 ilmaisun- ja kokoontumisvapautta Venäjällä on rajoitettu entisestään. Raportinlaatijan tehtävään nimitetyn, itsenäisen asiantuntijan raportti valmistui elokuun 2022 lopussa ja se esiteltiin Etyjin pysyvälle neuvostolle 22. syyskuuta Wienissä.

Venäjän sisäistä kehitystä tarkastelevassa raportissa selvitetään, missä määrin Venäjä noudattaa laissa ja käytännössä sitoumuksiaan Etyjin inhimillisen ulottuvuuden alalla. Siinä yksilöidään lainsäädäntömuutokset ja muut Venäjän hallinnon toimet, jotka ovat johtaneet maan nykyiseen ihmisoikeus- ja perusvapaustilanteeseen. Lisäksi siinä selitetään Venäjän ihmisoikeustilanteen ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden keskinäistä yhteyttä sekä tarjotaan suosituksia Venäjän federaatiolle, Etyjille ja kansainväliselle yhteisölle.

Raportti listaa lainsäädäntömuutoksia ja muita toimenpiteitä, joilla kansalaisyhteiskunnan liikkumavaraa on voimakkaasti rajattu

Raportissa tarkastellaan Venäjän perustuslaillista kehystä sekä kansalaisyhteiskunnan kannalta oleellisen ihmisoikeuslainsäädännön kehitystä aihealueittain. Viime vuosina Venäjällä säädetyn uuden lainsäädännön määrä on valtava, ja uusia lakeja hyväksytään sekä muutetaan erittäin usein. Lisäksi lait, jotka hyväksytään, pannaan yleensä täytäntöön lähes välittömästi. Lainsäädäntömuutokset voidaan nähdä suorina vastauksina maan sosiaalisiin ja poliittisiin kehityksiin. Viimeinen, ja nyt kaikkein rajoittavin, lakipaketti hyväksyttiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Maaliskuun 2022 ja heinäkuun 2022 lainsäädäntöpaketit toimivat nopeina reaktioina Venäjällä nähtyihin sodanvastaisiin mielenosoituksiin. Kaikki raportissa tarkastellut lait näyttävätkin tähtäävän kansalaisyhteiskunnan liikkumavaran rajoittamiseen. Venäjän hallinnolla ja yleisemmin viranomaisilla on lainsäädännön lisäksi myös muita toimenpiteitä, joilla on pyritty rajoittamaan toimintaa. Huomionarvoista on se, että hallinnon ja sen kannattajien kohdistamat toimet eivät kohdistu vain hallituksen politiikkaa tai sotaa vastaan puhuviin, vaan myös niihin, jotka eivät avoimesti kannata hallinnon linjaa.

Venäjällä tehdyt lainsäädäntömuutokset ja muut hallinnolliset toimet ovat selkeästi ristiriidassa kansainvälisten inhimillisten standardien ja siten Etyj-sitoumusten kanssa. Venäjän lainsäädäntö ja sen soveltaminen eivät ole linjassa moniarvoisuuteen sekä vahvaan ja riippumattomaan kansalaisyhteiskuntaan perustuvien Etyj-normien kanssa. Venäjällä toteutetut toimenpiteet ovat haitallisia paitsi kansalaisyhteiskunnalle niin myös koko yhteiskunnalle, sillä ne lisäävät sen hajanaisuutta ja ylläpitävät epäluottamusta sekä vainoharhaisuutta. Venäjän sisäisillä sortotoimilla ja ulkoisella aggressiolla voidaan todeta olevan myös yhteys toisiinsa. Kansalaisyhteiskuntaa rajoittavia toimenpiteitä on pidetty tarpeellisina, jotta sotaan valmistautumisen aikana tai sen alkamisen jälkeen ei maan sisällä ilmene häiriötekijöitä. Tämä selittää sortotoimien uusimman aallon Venäjällä juuri ennen, mutta ennen kaikkea 24. helmikuuta 2022 jälkeen.

Moskovan mekanismin tuoma lisäarvo

Moskovan mekanismi lukeutuu Etyjin inhimillisen ulottuvuuden työkaluihin, joilla voidaan tarkistaa Etyj-sitoumusten toteutumista osallistujamaissa. Sen puitteissa laaditulla raportilla on selkeä lisäarvo, sillä se tarjoaa nopeaa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa julkiseen käyttöön. Kyseessä on jo kolmas Moskovan mekanismi, joka on käynnistetty kuluvan vuoden aikana. Aiemmat tänä vuonna käynnistetyt mekanismit ovat selvittäneet Venäjän hyökkäyssodan ihmisoikeusvaikutuksia Ukrainassa. Aiemmin Venäjään liittyen on käynnistetty mekanismi myös vuonna 2018 tutkimaan Tšetšenian seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeustilannetta.