Kehityspoliittisen toimikunnan hallitusohjelmaviestit 2023: Uuden hallituksen on vahvistettava Suomen globaalia vastuuta ja vaikuttavuutta

Tulevan hallituksen tulee edistää globaalia kestävää kehitystä ja vahvistaa Suomen positiivista kädenjälkeä maailmalla. Näin turvataan myös Suomen oma turvallisuus pitkällä aikavälillä. Tämä on Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) keskeinen viesti hallitusohjelman tekijöille.

KPT:n mielestä Suomen globaalin vastuun ja vaikuttavuuden toteutuminen edellyttää, että kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, hallintorajat ylittävä kehityspolitiikka sekä vastuullinen yritysyhteistyö ja investoinnit ovat keskeinen osa kestävän kehityksen kansainvälistä työtä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Työhön liittyviä keskeisiä arvoja ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

KPT muistuttaa, että kestämätön kehitys maailmalla on merkittävä uhka ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille sekä turvallisuudelle myös Suomessa. Siksi kehityspolitiikalla on erityinen tehtävä edistää globaalia kestävää kehitystä sekä vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

"Lähtökohtamme on säilyttää ja kehittää niitä käytäntöjä ja linjoja, joiden takana on laaja parlamentaarinen ja yhteiskunnallinen tuki. Toivomme tulevan hallituksen rakentavan myös hallituskaudet ylittävää siltaa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi", KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu toteaa.

Kehitysrahoituksella tuetaan kestävää kehitystä ja lisätään vakautta kansainvälisesti

Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä hallitusohjelman on perustuttava YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat osa kestävän kehityksen rahoitusta. Agenda 2030 asettaa kehitysyhteistyön rahoituksen tavoitetasoksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

KPT:n mielestä kehitysrahoitus ja muu Suomen työ tulee kohdentaa jatkossakin ensisijaisesti parlamentaarisesti määriteltyihin kehityspolitiikan ylivaalikautisiin painopisteisiin. Niitä ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos (hillintä ja sopeutuminen), luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö. Globaali ruokakriisi korostaa entisestään ruokaturvatyön merkitystä.

Kehitysrahoituksen määrästä päätettäessä huomioidaan, että lahjamuotoinen kehitysyhteistyörahoitus ja kehityspoliittiset lainat ja -sijoitukset soveltuvat eri tavoin asetettuihin tavoitteisiin ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Lisäksi rahoituksella huolehditaan kasvavassa määrin kansainvälisten ympäristösopimusten velvoitteista ja vastataan ennätyskorkeisiin humanitaarisiin tarpeisiin. Myös merkittävä määrä Suomen tukea Ukrainalle katetaan kehitysyhteistyörahoituksella.

KPT:n viestit hallitusneuvotteluihin löytyvät kokonaisuudessaan toimikunnan sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.