Ajankohtaista

OECD ennustaa maailmantaloudelle 5.6% ja 4.0% elpymistä 2021-2022. Maailmantalouden kokonaistuotanto saavuttaisi näin pandemiaa edeltävän tason tämän vuoden puolivälissä. Covid-19- rokotusten liikkeelle saamisen lisäksi kasvunäkymiä vauhdittavat eräiden maiden, erityisesti Yhdysvaltojen finanssipoliittiset lisäpanostukset, sekä ympäri maailman oppiminen sen suhteen millä toimilla epidemiaa voidaan parhaiten rajoittaa.

OECD:n Digital for SMEs -aloitteen ja pk-yritystyöryhmän työn tuloksena syntynyt raportti pk-yritysten digitalisaatiosta, Digital Transformation of SMEs, julkistettin helmikuun alussa. Raportti tarkastelee digitaalisuuden mahdollisuuksia ja haasteita yrityksissä mukaan lukien koronakriisin vaikutukset. Keskeisiä teemoja ovat pk-yritykset ja digitaalinen turvallisuus, verkkoalustat, lohkoketjuekosysteemit sekä tekoäly. Mahdollisuuksien lisäksi esiin tuodaan myös digitaalisuuden hyödyntämisen esteitä ja ehdotetaan konkreettisia toimia pk-yritysten digitaalisuuden vauhdittamiseen ja digipolitiikan edistämiseen.

Suomen talous supistuu OECD-ennusteen mukaan kuluvana vuonna 3.3 %, mutta taloutemme on silti vähiten pandemiasta kärsineiden OECD-maiden joukossa. Raportti kiittää hallituksen nopeita toimia keväällä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja sen talousvaikutusten lievittämiseksi. Kasvusta ennustetaan kuitenkin hidasta seuraavalle vuodelle ja elvytyksen tarve jatkuu. Suomen julkinen talous tarvitsee pidemmän aikavälin tasapainotustoimia heti kun se on elpymisen puolesta mahdollista. Työllisyyden nosto on tässä avain asemassa vaikka ei sekään yksinään riitä. OECD pitää ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostoa lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa keskeisenä tavoitteena Suomelle.

Paljon keskustelua herättäneen hyvinvointitalouden keskuksen virtuaalisia avajaisia vietettiin 25.11.2020. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja valtiosihteeri Saila Ruuth pitivät Suomen puheenvuorot avajaisissa.

OECD päivittää jäsenmaidensa koulutuspoliittisia maaprofiileja koskevat julkaisut. Suomen profiili julkistettiin 26. kesäkuuta, samaan aikaan useamman muun maaprofiilin kanssa. Uudistettu maaprofiili on ladattavissa OECD:n verkkosivuilta. Edellinen katsaus Suomen osalta oli vuodelta 2013.

Suomen koululaiset pärjäsivät toiseksi parhaiten OECD:n PISA-tutkimuksen talousosaamista mittaavassa osiossa, joka julkaistiin 7.5.2020. Viro sijoittui kärkeen tutkimuksessa, jossa mitattiin 15-vuotiaiden tietoa ja ymmärrystä taloudellisista käsitteistä 20 maassa. Suomen tuloksissa huomionarvoista on, että koulujen väliset erot samoin kuin sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Koulujen sisällä oppilaiden osaamisessa oli kuitenkin suuria eroja: suomalaisia oli erityisen paljon sekä parhaiten että huonoiten pärjänneiden oppilaiden joukossa. Koululaisten sosio-ekonominen tausta vaikuttaa talousosaamiseen, mutta tuloksista käy ilmi myös se, että kouluilla on Suomessa positiivinen vaikutus oppilaiden talousosaamiseen.

Teknologian kehitys, tekoäly ja digitalisaatio myllertävät työelämää. Jatkuva muutos edellyttää työntekijöiltä osaamisen jatkuvaa päivittämistä, yrityksiltä aktiivista henkilöstön kehittämistä ja koulutusjärjestelmältä nopeampaa reagointia työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Yhteiskunnan ja työelämän kiihtyvässä muutostahdissa ei riitä, että kouluttautuu nuorena ammattiin ja sitten porskuttaa työelämässä seuraavat 40+ vuotta. Koulutuksen pitää antaa eväät ja motivaatio jatkuvaan oppimiseen, ja koulutusjärjestelmän pitää antaa mahdollisuuksia osaamisen ja taitojen päivittämiseen ja täydentämiseen koko työuran ajan.

OECD julkaisi talousennusteensa (OECD Economic Outlook) 21.5.2019. OECD ennustaa maailmantalouden kasvuksi 3.2% ja 3.4% vuosina 2019-2020. Euroalueen kasvuennuste vuodelle 2019 on 1.2% ja vuodelle 2020 1.4%. Positiivista kehitystä on OECD:n jäsenmaista nähtävissä lähinnä USA:n osalta, jolle ennustetaan 2.8% kasvua 2019 ja 2.3% vuonna 2020. USA:nkin kasvu on kuitenkin hiipumassa, kun elvytyksen vaikutus vähenee. Kiinan vastaavat luvut ovat 6.2% ja 6.0%. Kasvu on siis Kiinassa yhä vahvaa mutta laskusuunnassa. Intialle OECD ennustaa G20-maiden nopeinta talouskasvua 2019-2020, 7.2% ja 7.4%.

Liittyminen OECD:hen oli merkittävä askel, kun Suomi pyrki lisäämään läntistä yhteistyötä. Puolen vuosisadan matka tähän päivään on ollut menestyksekäs.

Antti Virtanen kertoo harjoittelijakokemuksistaan OECD:n päämajassa