Unescon yleiskokous keskittyi koulutuksen, kestävän kehityksen ja rauhanrakentamisen teemoihin

Kuva: Unesco
Unescon pääjohtaja Irina Bokova

Unescon yleiskokouksen 38. istunto keskittyi uusien maailmanlaajuisten koulutustavoitteiden, kestävän kehityksen ja rauhanrakentamisen teemoihin. Pariisissa 3.-18.11. pidetyn yleiskokouksen yhteydessä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö juhlisti samalla 70-vuotista taivaltaan. Isäntäkaupungin Pariisin terrori-iskut tekivät vahvasti ajankohtaiseksi Unescon perustavan lähtöajatuksen rauhanrakentamisesta miesten ja naisten mielissä. 

Rauhan ja kestävän kehityksen edistäminen Unescon mandaattiin kuuluvien alueiden - koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän - kautta olivat keskusteluissa keskeisessä asemassa. Unescon puitteissa on muun muassa tuotu esiin koulutuksen rooli väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa.

Kuva: Ph.S.Msadek
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Koulutuksella on tärkeä asema myös uusien kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Yleiskokouksen yhteydessä pidetyssä korkean tason ministerikokouksessa hyväksyttiin maailmanlaajuiset koulutustavoitteet sisältävä koulutuksen agenda 2030, joka korostaa koulutuksen laatua, inklusiivisuutta ja tasa-arvoa pelkän kouluun pääsyn mittaamisen sijaan. Tavoitteet kattavat elinikäisen oppimisen mukaisesti kaikki asteet esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Suomea ministerikokouksessa edusti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka samalla johti Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksessa 4.-5. marraskuuta.

Unescon yleiskokouksessa myös hyväksyttiin järjestön budjetti kaudelle 2016-2017. Samalla suunniteltiin ohjelmakautta 2018-2021 ja käsiteltiin järjestön kekseistä roolia uudet kestävän kehityksen tavoitteet sisältävän Agenda 2030 toteuttamisessa. Agenda 2030:n mukaisesti muun muassa teknologian siirtoon ja veteen liittyvät kysymykset ovat oleellisia Unescon toiminnalle järjestön tulevalla ohjelmakaudella. 

Kulttuurin suojelun osalta käsiteltyihin aiheisiin kuului kulttuuriperinnön tuhoamisen ehkäiseminen aseellisen konfliktin syttyessä. Unescon 21-jäsenisen maailmanperintökomitean valittuna jäsenenä Suomi osallistuu aktiivisesti maailmanperintötyöhön. Vastuu suojelutyöstä kuitenkin kuuluu yhteisesti kaikille.

Suomalaista kulttuuria tarjottiin kokousyleisölle yleiskokouksen avajaisissa, kun Sibelius Akatemian entisistä oppilaista koostuva Caje-kvartetti esiintyi Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Sibelius 150 -juhlavuosi kuuluu Unescon juhlistamiin merkkivuosiin. 

Viestinnän alalla yleiskokouksen yhteydessä tuotiin esiin Unescon eturivin rooli ilmaisun- ja lehdistönvapauden, toimittajien turvallisuuden ja tietoon pääsyn edistämisessä. Suomi isännöi ensi vuonna Unescon vuosittain järjestämän maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtuman, joka pidetään Helsingissä 2.-4.5.2016.

Unescon 195 jäsenmaata kokoava yleiskokous pidetään seuraavan kerran marraskuussa 2017. Suomi on tuolloin ehdolla järjestön 58-jäseniseen hallintoneuvostoon vuosiksi 2017-2021.    

UNESCO