Unescon maailmanperintökomitean vuosittaisen kokouksen tulos: jo 1 031 kohdetta maailmanperintöluettelossa
Unescon maailmanperintökomitean 39. istunto järjestettiin Bonnissa, Saksassa 28.6.–8.7.2015. Maailmanperintökomitea valitsi istunnossaan 24 uutta kohdetta maailmanperintöluetteloon ja hyväksyi laajennukset kolmeen kohteeseen. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä on nyt 1 031.
Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus, jonka tehtävänä on edistää tämän arvokkaan perinnön vaalimista ja säilymistä myös tuleville sukupolville. Kyseisen sopimuksen on ratifioinut yhteensä 191 jäsenvaltiota, ja näistä 21 muodostaa maailmanperintökomitean. 21-jäseninen maailmanperintökomitea päättää maailmanperintöluetteloon valittavista kulttuuri- ja luonnonperintökohteista ja seuraa maailmanperintökohteiden tilaa. Suomi on maailmanperintökomitean jäsen 2014–2017.
Tämänvuotisen maailmanperintökomitean kokouksen keskiöön nousi tarve suojella ja vaalia kulttuuriperintöä ja maailmanperintökohteita aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien keskellä. Istunnossa esiteltiin muun muassa Unescon käynnistämä #Unite4Heritage – kampanja, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä kulttuuriperinnön tahallista tuhoamista.
Maailmanperintökomitean 39. istunnon aikana 24 uutta kohdetta valittiin maailmanperintöluetteloon ja laajennukset hyväksyttiin kolmeen jo luettelossa olevaan kohteeseen. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä on nyt 1 031. Uusina kohteina maailmanperintöluetteloon lisättiin muun muassa Champagnen ja Burgundin viinialueet Ranskassa, San Antonion katoliset lähetysasemat USA:ssa ja Rjukan Notoddenin teollisuuskeskus Norjassa. Komitea hyväksyi myös laajennuksia jo olemassa oleviin kohteisiin, kuten Etelä-Afrikan Cape Floralin luonnonsuojelualueeseen. Tietyt maailmanperintökohteet herättivät vilkasta keskustelua istunnon aikana. Muun muassa Australian Iso valliriutta, joka on ollut maailmanperintökohde jo vuodesta 1981, aiheutti keskustelua tämänvuotisessa kokouksessa. Maailmanperintökomitea velvoitti Australiaa raportoimaan toimista valliriutan suojelemiseksi tulevan kalenterivuoden aikana. Etelä-Korean ja Japanin eriävien historiankäsitysten vuoksi myös Japanin Meiji-teollisuuskohteiden nimeäminen maailmanperintöluetteloon sai aikaan vilkasta keskustelua.
Suomen valtuuskuntaa Bonnissa johti suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies Suomen Unesco-edustustosta Pariisista. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat myös Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Suomen Pariisin Unesco-edustuston ministerineuvos Anne Huhtamäki, Museoviraston maailmanperintötyön koordinaattori Wiktoriina Hurskanen, ulkoasianministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön vastuuvirkamies Marjaana Kokkonen, Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman, Metsähallituksen maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman ja opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Hannu Vainonen.
Seuraava maailmanperintökomitean kokous järjestetään Istanbulissa, Turkissa 10.–20.7.2016.
#Unite4Heritage – kampanjan sivut(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):