Unescon maailmanperintökomitean istunto tarkasteli sopimuksen toimintaa tukevia toimenpiteitä

Jatkoistuntoon Pariisissa 24. - 26. lokakuuta kokoontunut Unescon maailmanperintökomitea tarkasteli maailmanperintösopimuksen toimintaa tukevia toimenpiteitä. Kyseessä oli komitean 40. istunnon jatko-osuus, sillä heinäkuussa Istanbuliin, Turkkiin kokoontuneen komitean istunto keskeytyi maan silloisen epävakaan turvallisuustilanteen takia. Pariisin istunnossa käsiteltiin kesken jääneet asiat, jotka keskittyivät pääasiassa sopimuksen hallinnolliseen ja operatiiviseen toimintaan.  

Maailmanperintösopimuksen jäsenvaltioita on 192, joista 21 muodostaa maailmanperintökomitean. Suomi on komitean jäsen vuosina 2014 – 2017. Komitea seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja päättä uusista kohteista ja maailmanperintörahaston käytöstä. Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1052 kohdetta 165 maassa.

Istanbulissa, Turkissa heinäkuussa keskeytyneen komitean  40. istunnon jatko-osuus Pariisissa tarkasteli pääasiassa maailmanperintösopimuksen hallinnollista ja operatiivista toimintaa. Komitea päätti muun muassa uudenlaisen, komitean työtä tukevan ohjausasiakirjan kokoamisesta sekä keskusteli asiantuntemukseen perustuvasta tuesta jäsenmaille niiden laatiessa kansallisia aieluetteloitaan mahdollisista tulevista maailmanperintökohteista.

Maailmanperintörahaston huolestuttavan tilanteen johdosta komitea päätti rajoittaa neljän vuoden ajaksi uusien kohteiden nimeämisten tarkastelun määrän nykyisestä vuotuisesta 45:stä 35:n ylärajaan. Etusija annetaan maille, joilla on vähän tai ei vielä lainkaan kohteita. Lisäksi kukin maa voi vastedes esittää vain yhden kohteen kerrallaan. Taloudellisten seikkojen lisäksi toimenpiteellä on tarkoitus vahvistaa maailmanperintöluettelon maantieteellistä tasapainottamista.

Komitea tarkasteli kauden 2016-2017 budjetin käyttöä, voimavarojen parempaa kohdistamista kohteiden suojelutyöhön ja maailmanperintörahaston rahoituspohjan vahvistamista. Samalla nousi keskusteluun toiminnan tehokkuus sopimuksen toteuttamiseen liittyvien avustavien asiantuntijajärjestöjen kanssa. Asiantuntijajärjestöt ovat rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOS, kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja kulttuuriperinnön suojelun, restauroinnin ja konservoinnin alan keskus ICCROM.

Istanbulissa kesken jääneessä kohteiden tilaan liittyvässä tarkastelussa komitea päätti säilyttää Jerusalemin vanhan kaupungin ja sen muurit uhanalaisten perintökohteiden luettelossa, jossa kohde on ollut vuodesta 1982.

Suomi painotti komitean istunnon aikana puheenvuoroissaan muun muassa maailmanperintörahaston huolestuttavaa tilannetta ja varojen priorisoimista jo olemassa olevien kohteiden suojeluun.

Suomen valtuuskuntaa johti suurlähettiläs Pekka Puustinen Suomen Unesco-edustustosta Pariisista. Pääasiantuntijoina toimivat erikoisasiantuntijat Stefan Wessman Museovirastosta ja Salli Uljas Metsähallituksesta.

Vuonna 2017 komitea kokoontuu Puolan Krakovassa.

Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta voi lukea lisää esimerkiksi uudesta Museoviraston julkaisusta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Maailmanperintötyöstä laajemmin kertoo esimerkiksi maailmanperintökeskuksen jukaisu World Heritage in Europe Today(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jossa esimerkkejä myös Suomesta.

Lisätietoja:

Pekka Puustinen, +33 6 2558 7140, [email protected]                                  Salli Uljas, +358 40 628 1172, [email protected] (luonnonperintökohteet)             Stefan Wessman, +358 295 33 6256, [email protected] (kulttuurikohteet)

OECD