Unescon hallintoneuvoston istunnon keskiössä järjestön strateginen uudistaminen
Unescon strateginen uudistaminen oli keskeisessä osassa järjestön 58-jäsenisen hallintoneuvoston kevään istunnossa. Hallintoneuvoston jäsenenä Suomi osallistui aktiivisesti keskusteluihin. Suomi toimii hallintoneuvostossa nelivuotiskauden 2017-2021. Edellisen kerran Suomi oli jäsen vuosina 1997-2001 pohjoismaiseen rotaatioon perustuen.
Hallintoneuvoston 204. istunto (4.-17.4.) oli syksyn 2017 järjestäytymisistunnon jälkeen Suomen kauden (2017-2021) ensimmäinen varsinainen istunto. Istunto oli merkittävä myös yleiskokouksen marraskuussa 2017 nimittämälle pääjohtajalle, ranskalaiselle Audrey Azoulaylle, jonka kauden alkua määrittää haastava kansainvälis-poliittinen tilanne. Myös järjestön taloudellinen tilanne jatkuu haastavana. Hallintoneuvoston keskeisimpiä asiakohtia olikin pääjohtaja Azoulayn esitys siitä, millä tavoin hän pyrkii lisäämään toiminnan joustavuutta ja tehostamaan hallintoa, mutta samalla kirkastamaan järjestön toiminnan tuloksellisuutta.
Suomen tavoitteena on vahva, vaikuttava ja vakuuttava Unesco, jonka toiminta tukee täysmääräisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimeenpanoa. Suomi tukee pääjohtajan pyrkimyksiä lisätä Unescon yhteistyötä mm. yksityissektorin kanssa rahoituspohjan laventamiseksi. Tähän on entistä paremmat edellytykset, kun Unescolla on ensi kertaa käytössään kaikki rahavirrat aiempaa paremmin erittelevä budjettikehys. Ehdotetuissa toimenpiteissä Unescon rahoituksen vahvistamiseksi ja vakauttamiseksi Suomi edistää läpinäkyvyyttä, laajempien YK-reformien huomioimista sekä toimivampia kumppanuuksia niin YK-järjestöjen välillä kuin yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Läpileikkaavina teemoina Suomi pitää yllä transparenssin, naisten, tyttöjen ja tasa-arvon edistämistä sekä ihmisoikeuksien valtavirtaistamista kaikkeen Unescon toimintaan.
Hallintoneuvoston alakomiteoista Suomi on jäsen Unescon normatiivista toimintaa ja Unescon toimialoilla tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia tarkastelevassa CR-komiteassa sekä kansalaisjärjestösuhteita käsittelevässä NGP-komiteassa. NGP-komitea tutkii mahdollisuutta avata hallintoneuvoston istuntoja aiempaa enemmän myös Unescon kumppanuusjärjestöille. Komiteassa todetaan myös kansalaisjärjestöt, joille Unescon pääjohtaja on hyväksynyt viralliset kumppanuussuhteet. Näiden joukossa on ensimmäisenä Suomesta Rovaniemellä Lapin yliopistossa toimiva korkeakoulujen UArctic –verkosto.
Käsittelyssä oli lisäksi Palestiinalaisalueiden maailmanperintökohteisiin sekä alueen koulutus- ja kulttuuri-instituutteihin liittyvät asiakohdat, jotka siirrettiin syksyn istunnon tarkasteluun. Esillä oli myös Krimin tilanteen seuranta Unescon toimialoilla.
Muita asiakohtia olivat muun muassa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen globaalin toimenpideohjelman jatkosta päättäminen, globaalityökalun tarkastelu kestävän matkailun arviointiin sekä uusien kohteiden vahvistaminen liitettäväksi Unescon maailmanlaajuiseen geopuistoverkostoon. Istunnossa käsiteltiin myös maailman arkistoperintöä koskevan Maailman muisti –ohjelman tarkastelua, Unescon osallistumista Maailman vesifoorumin yhteistyöhön sekä Mosulin kulttuuriperinnön suojelua.
Unescon hallintoneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Seuraava istunto pidetään syksyllä 2018.
Unescon hallintoneuvosto: http://www.unesco.org/new/en/executive-board/(Linkki toiselle web-sivustolle.)