Suomi valittiin Unescon hallintoneuvostoon kaudelle 2017–2021 Unescon yleiskokouksessa
Unescon yleiskokouksen 39. istunto oli Suomelle merkittävä, sillä se valittiin Unescon hallintoneuvostoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Unescon 58-jäseninen hallintoneuvosto linjaa järjestön toimintaa ja varainkäyttöä, joten jäsenyys antaa Suomelle merkittävän väylän vaikuttaa kansainväliseen päätöksentekoon. Pariisissa 30.10.–14.11. pidetyn yleiskokouksen yhteydessä valittiin myös Unescon uusi pääjohtaja, ranskalainen Audrey Azoulay.
Suomi valittiin vaaliryhmänsä korkeimmalla äänimäärällä Unescon hallintoneuvostoon yhteispohjoismaisena ehdokkaana kaudelle 2017–2021. Pohjoismaiden valtiot ovat vuorollaan ehdolla hallintoneuvostoon ja niillä on aina muiden pohjoismaiden vankka tuki. Viimeksi Suomi oli hallintoneuvoston jäsen vuosina 1997–2001. Samasta vaaliryhmästä Suomen kanssa valittiin nyt myös Portugali ja Turkki.
Unescolla on keskeinen rooli ennen kaikkea koulutusta, sananvapautta ja maailmanperintöä koskevien maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. Hallintoneuvostojäsenyys antaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan järjestön toimintaan ja tavoitteisiin sekä edistää Suomelle tärkeitä teemoja. Kausi tulee olemaan työntäyteinen, sillä järjestön on keskitettävä toimintaansa, vahvistettava rahoituspohjaansa ja lisättävä jäsenmaiden luottamusta.
Unescon uudeksi pääjohtajaksi, bulgarialaisen Irina Bokovan seuraajaksi, valittiin ranskalainen Audrey Azoulay. Azoulay on virkamies ja poliitikko, ja hän toiminut aiemmin Ranskan kulttuuri- ja viestintäministerinä. Pääjohtajan kausi kestää neljä vuotta. Azoulayn mukaan yksikään valtio ei pysty kohtaamaan nykymaailman suuria haasteita yksin ja nojaamatta tieteen, koulutuksen ja kulttuurin peruspilareihin.
Rauhan ja kestävän kehityksen edistäminen Unescon mandaattiin kuuluvien alueiden – koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän – kautta olivat keskusteluissa keskeisessä asemassa. Kansallisissa puheenvuoroissaan jäsenmaiden edustajat korostivat koulutuksen roolia radikalisoitumisen ja väkivallan torjunnassa, kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030), monenkeskisen yhteistyön tarvetta ja sananvapautta.
Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksessa johtanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti pääpuheenvuorossaan kaikkien lasten oikeutta koulutukseen. Hän kiitti Unescon tekemää työtä koulutuksen laadun sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ja toi esille, että koulutus on yksi parhaita keinoja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja estää köyhyyden periytymistä. Suomi 100 -juhlavuoden pääteeman ja Unescon perusasiakirjan hengen mukaisesti ministeri korosti myös kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Aihe on ajankohtainen, sillä yleiskokousta varjosti Yhdysvaltojen ja Israelin päätös vetäytyä Unescosta.
Yleiskokouksen kaikissa istunnoissa korostui Unescon rooli kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030 toteuttamisessa. Pitkän työskentelyn jälkeen hyväksyttiin myös ilmastonmuutosta koskevat eettiset periaatteet, mikä oli yleiskokouksen suuri voitto. Viestinnän alalla tuotiin esiin Unescon eturivin rooli ilmaisun- ja lehdistönvapauden, toimittajien turvallisuuden ja tietoon pääsyn edistämisessä.
Kulttuurin suojelun osalta käsiteltiin etenkin kulttuuriperinnön tuhoamisen ehkäisemistä aseellisen konfliktin syttyessä ja luonnonkatastrofitilanteessa. Suomen kausi Unescon 21-jäsenisessä maailmanperintökomiteassa päättyi Suomen siirtyessä hallintoneuvoston jäseneksi ja Norjan aloittaessa maailmanperintökomiteassa yhteispohjoismaisena jäsenenä, mutta Suomi osallistuu jatkossakin aktiivisesti maailmanperintötyöhön. Kulttuurikomission istunnossa linjattiin, että kulttuuri on kaikille kuuluva perusoikeus.
Unescon seuraava yleiskokous pidetään marraskuussa 2019.