Suomi vähiten pandemiasta kärsineiden OECD-maiden joukossa mutta talouden elpymisestä odotetaan hidasta – OECD:n talousmaakatsaus 2020

Suomen talous supistuu OECD-ennusteen mukaan kuluvana vuonna 3.3 %, mutta taloutemme on silti vähiten pandemiasta kärsineiden OECD-maiden joukossa. Raportti kiittää hallituksen nopeita toimia keväällä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja sen talousvaikutusten lievittämiseksi. Kasvusta ennustetaan kuitenkin hidasta seuraavalle vuodelle ja elvytyksen tarve jatkuu. Suomen julkinen talous tarvitsee pidemmän aikavälin tasapainotustoimia heti kun se on elpymisen puolesta mahdollista. Työllisyyden nosto on tässä avain asemassa vaikka ei sekään yksinään riitä. OECD pitää ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostoa lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa keskeisenä tavoitteena Suomelle.

OECD:n vastajulkaistussa  Suomen talousmaakatsauksessa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)  tarkastellaan laajasti Suomen talouden tilaa ja erityisesti koronapandemian seurauksia ja Suomen vastatoimia sekä annetaan politiikkasuosituksia.

Vaikka Covid-19-epidemia vei Suomen syvään lamaan, oli alkuvuoden 6% BKT:n pudotus silti vähäisimmästä päästä OECD-maiden joukossa. OECD:n talousmaakatsaus kiittää tilanteesta Suomen nopeita toimia epidemian leviämisen estämiseksi keväällä. Lisäksi hallituksen talouteen kohdistamat tukitoimet sekä Suomen järjestelmän erityispiirteet kuten lomautusmahdollisuudet vs. suoraan pysyvät irtisanomiset huomioidaan positiivisesti. Epäkohtana mainitaan, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva kata kaikkia työntekijöitä, vaikka kaikki osallistuvat sen kustannuksiin.

OECD ennustaa Suomelle vuodelle 2020 3.3% BKT:n pudotusta, ja vuosille 2021-22 2,1% ja 1,8% kasvua. Hitaahkoon toipumiseen vaikuttaa epidemian jatkumisen lisäksi mm. sen mukanaan tuoma erityisen epävarma investointiympäristö.

Yksityisen kulutuksen ja viennin elpymisen odotetaan vetävän kasvua ja toisaalta Suomen oletetaan myös reagoivan kevään tapaan määrätietoisesti epidemian toiseen aaltoon. Työttömyyden arvioidaan ylittävän 8% vuonna 2021 ja jäävän korkealle tasolle myös 2022. Julkisen talouden alijäämä ja julkinen velka kasvavat rajusti koronatoimien seurauksena. OECD:n mukaan kriisitoimia tulee kuitenkin jatkaa kohdistetusti, kunnes talouden elpyminen on kunnolla vauhdissa.

EKP:n elvytys nähdään tarpeellisena mutta joidenkin EKP:n ja Suomen Pankin kriisiajan sääntelymuutosten katsotaan voivan vaikuttaa negatiivisesti pankkien riskienottokykyyn.  Näistä toimista suositellaankin luovuttavan, kun talous elpyy. Lisäksi OECD kiinnittää huomiota nopeasti kasvaneisiin taloyhtiölainoihin ja suosittaa näiden vähennyskelpoisuuden rajoittamista asuntosijoittamisessa, sekä kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden kohtelun yhdenmukaistamista varainsiirtoverotuksessa.

OECD katsoo Suomen julkisen talouden tarvitsevan pidemmän aikavälin tasapainotustoimia heti kun se on talouden elpymisen puolesta mahdollista. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisen lisäksi tähän tullaan tarvitsemaan vahvempaa tuottavuuskasvua mutta myös julkisen kulutuksen hillitsemistä, sillä Suomen veroaste on jo valmiiksi korkea.

Osana tarvittavia työllisyystoimia työttömyyseläkeputki ja työkyvyttömyyseläkkeen erityisehdot yli 60-vuotiaille tulisi poistaa. 80 000 lisätyöllistä 2020-luvun loppuun mennessä hoitaisi OECD arvion mukaan n. 40% julkisen talouden tasapainottamistarpeesta. Tämän saavuttamiseksi OECD pitää ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nousua lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa keskeisenä. Yksi tärkeä selittävä tekijä työllisyysasteiden erossa on Suomen muita Pohjoismaita helpommat reitit varhaiseläkkeisiin. OECD suosittaakin vahvasti näistä reiteistä luopumista.

OECD katsoo, että hoitovapaiden karsimisella voidaan saada toinen muihin Pohjoismaihin nähden huonosti työllistyvä ryhmä eli pienten lasten äidit paremmin kiinni työmarkkinoihin. Vaikka tästä saatavat julkisen talouden tasapainottamisen hyödyt ovat todennäköisesti rajalliset, vaikuttaisi uudistus positiivisesti myös naisten työmarkkina-asemaan. Suomessa on yksi OECD-maiden korkeimmista sukupuolten välisistä palkkaeroista.

Muihin keskeisiin julkista taloutta tasapainottaviin toimiin OECD laskee mm. palveluiden tuotantoa tehostavan sote-uudistuksen, ja yleisemmin julkisten palveluiden tehokkuuden lisäämisen mm. digitalisaation turvin. Sekä suorien yritystukien että verotukien vähentäminen ja verotuksen tehokkaampi rakenne olisivat myös oikeansuuntaisia toimia. Suomen alennetut ALV-kannat, suhteellisen matalat kiinteistöverot ja turpeenpolton verotuet nostetaan erikseen esiin katsauksen suosituksissa.

Tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi OECD suosittaa korkeakoulutuksen paikkamäärän kasvattamista, ja kilpailun lisäämistä kuljetus- ja energiasektoreilla sekä vähittäiskaupassa. Lisäksi katsauksen pääsuosituksiin kuuluu työehtosopimusten joustojen ulottaminen kaikkiin työnantajiin.

Vihreämmän talouskasvun edistämiseksi Suomelle suositellaan taloudellisesti tehokkaimpien päästövähennyskeinojen etsimistä taakanjakosektorilla. Turpeen energiakäytön verotus tulisi saattaa samalle tasolle muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa ja kansallisia maataloustukia uudistaa ympäristöystävälliseen suuntaan.

OECD laatii joka toinen vuosi jäsenmaiden taloutta syväluotaavan raportin. Nämä raportit menevät ajankohtaista talousennustetta syvemmälle talouden rakenteisiin ja uudistustarpeisiin kasvun ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi, ja tarjoavat konkreettisia politiikkasuosituksia.

 

Lisätietoja: Tuuli Juurikkala, erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä (+33 1 452 472 14) sp-osoite: [email protected]