Suomi isännöi kiertotaloustilaisuutta 27.1.2017 Pariisissa
Suomen pysyvässä OECD-edustustossa Pariisissa järjestettiin 27.1.2017 kiertotaloutta koskeva keskustelutilaisuus "Tracking the circular economy; National roadmaps in an international context". Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Suomen OECD-suurlähettiläs Pekka Puustinen. Tilaisuus järjestettiin, jotta kiertotalouden globaalista kehityksestä saataisiin kattava kuva, ja että Suomen aktiivinen työ kiertotaloudessa tulisi laajasti tunnetuksi. Tilaisuudessa esiteltiin kiertotaloustyötä EU:n, OECD:n, G20:n sekä jäsenmaista muun muassa Suomen ja Alankomaiden toimintaa. Suomen kiertotalouden tiekartta esiteltiin tilaisuudessa SITRA:n toimesta. Tilaisuudessa nostettiin esiin valtioiden lisäksi alueellisten ja yrityselämän toimijoiden tärkeä rooli kiertotalouden kehittämisessä. Tilaisuuteen osallistui yli 20 OECD:n jäsenmaan edustajat.
Kiertotalous on tärkeä osa EU:n agendaa, OECD:ssäkin nousussa
EU:n kiertotalouskokonaisuus on laaja ja se pyrkii saavuttamaan kestävään kehitykseen liittyviä poli-tiikkatavoitteita, kuten parempaa ympäristöntilaa ja talouskasvua. Samalla jätteiden määrää pitäisi vä-hentää ja tuotteiden arvoa säilyttää taloudessa mahdollisimman pitkään. Painotettavia asioita ovat mm. biomassat, ruokajäte, rakentaminen ja purkaminen, muovit ja kriittiset raaka-aineet. EU on julkaissut kymmeniä toimia sisältävän kiertotalouspaketin. Akuutit lainsäädäntöhankkeet liittyvät mm. jätehuoltoon ja lannoitteisiin. Myös biotalouteen liittyvä strateginen työ on osa kiertotalouspakettia. EU järjestää Kiertotalouden sidosryhmäkonferenssin 9-10.3.2017 Brysselissä.
Kiertotalous oli tärkeä teema myös OECD:n ympäristöministerikokouksessa Pariisissa syksyllä 2016. Suomen puheenvuoro kiertotalousosiossa koski kiertotalouden tiekarttaa ja puheenvuoron käytti ympäristöministeri Tiilikainen. Suomi vaikuttaa bio- ja kiertotalouteen liittyviin työvaiheisiin OECD:ssä 2017-2018 työ- ja budjettikaudella.
OECD on lisäämässä kiertotalouteen liittyvää työtään. OECD näkee kiertotalouden vaikutuksina suhteessa peruskehitykseen muun muassa seuraavaa; sekundääristen tuotteiden ja raaka-aineiden käyttö lisääntyy, kestävämpien ja korjattavien tuotteiden käytön kasvaa sekä jakamis- ja palvelutalouden rooli kasvaa. OECD:ssä on käynnistymässä työtä kolmella politiikkasektorilla, tiede- ja teknologiapolitiikkasektorilla (STI), ympäristösektorilla (ENV) ja kauppapolitiikkasektorilla.
Suomen kiertotaloustiekartta
Tiekartan tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden johtava maa 2025 mennessä. Tiekartan toi-menpiteet keskittyvät viidelle painopistealueelle, joita ovat kestävät ruokajärjestelmät, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. Näihin on myös kytketty kärkihankkeita ympäri Suomen.
Suomen kiertotaloustiekarttaan voi tutustua kattavasti: Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Kesäkuun 2017 suuri kiertotalousfoorumi Helsingissä: World Circular Economy Forum 2017(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Alankomaiden kiertotaloustiekartta
Alankomaiden arvioi kiertotalouteen siirtymisen olevan hyödyllistä ympäristölle mm. päästöjen vähenemisenä sekä vaikuttavan talouteen positiivisesti tuottaen 54 000 uutta työpaikkaa. ,mAlankomaiden visiona on vaikuttaa koko talouden rakenteeseen ja vähentää primäärimateriaalien käyttöä puoleen. Alankomaissa muutokseen pyritään erityisesti viidellä sektorilla: Muovit, rakennussektori, teollisuus (manufacturing industry), kuluttajatuotteet sekä biomassa ja ruoka. Konkreettisiin toimiin kuuluu erityisesti yrityselämän sitouttaminen Green deals-konseptin avulla.
Hollannin kiertotaloustiekartasta saa lisätietoa:
https://www.government.nl/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (search keywords = waste & circular & economy)
http://www.wastematters.eu/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
http://www.greendeals.nl/english/(Linkki toiselle web-sivustolle.)