Suomessa tutkinnot viedään hyvin maaliin, mutta korkeakoulutettujen osuus laahaa OECD-keskiarvon perässä – OECD:n uusi Education at a Glance 2022 -raportti kertoo koulutuksen tilasta kansainvälisesti

OECD julkaisi uuden jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glance 2022, joka keskittyy tänä vuonna erityisesti korkeakoulutukseen. Entisellä koulutuksen mallimaalla Suomella ei tällä kertaa ole hurraamista, sillä Suomi on yksi harvoista OECD-maista, jossa korkeakoulutettujen osuus väestöstä on laskenut.

Julkaisussa tarkastellaan koulutusjärjestelmien rakennetta, koulutuksen tuloksiin vaikuttavia
poliittisia ja ympäristöllisiä tekijöitä sekä koulutukseen tehtävistä investoinneista syntyvää laajempaa yksityistä ja yhteiskunnallista hyötyä. Säännöllisesti toistuvien perusindikaattorien lisäksi Education at a Glancessa on vuosittain vaihtuva teema, joka näkyy erityisesti raportin johdannossa ja jonkin verran uusina indikaattoreina. Vuoden 2022 erityisteema on korkea-asteen koulutus. 

Korkeampi koulutusaste vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja palkkaan

Korkeakoulutukseen hakeutuvien määrä on kansainvälisesti edelleen kasvussa. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on noussut OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomessa kasvua on tapahtunut kymmenessä vuodessa vain yhden prosenttiyksikön verran: vuonna 2021 40 % 25-34-vuotiasta on korkeakoulutettuja. Nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin 25–34-vuotiasta vuoteen 2030 mennessä vaikuttaa tässä valossa haastavalta.

Korkeakoulutus vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen ja palkkatasoon, eikä korkeakoulutettujen määrän nousu ole heikentänyt hyötyjä. Korkeakoulutus parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja nostaa palkkatasoa. Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin korkeakoulutettujen työllisyysaste on noin 10 % korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneiden. Työllisyysasteiden erot ovat säilyneet suurin piirtein samalla tasolla koko 2000-luvun.

Korkeakoulutuksen tuoma palkkaetu suhteessa toisen asteen tutkintoon on OECD-maissa keskimäärin 55 %. Koulutuksen palkkapreemion vertailussa Suomi on mielenkiintoisesti ainoa OECD-maa, missä toisen asteen tutkinto ei lisää palkkaa suhteessa perusasteen tutkintoon.

Työllistymisen ja palkan taustalla myös sukupuoli

Korkeakoulutuksen tuomissa hyödyissä on eroja naisten ja miesten välillä. Toisen asteen tutkintoa vailla olevien naisten työllisyysaste oli Suomessa vain 38 %, kun se korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla oli 86 %. Miehillä vastaavat luvut olivat 57 % ja 89 %. Koulutuksen puute on siis erityisen suuri riski naisten työllistymiselle.

Keskimäärin OECD-maissa korkea-asteen koulutuksen saaneet kokopäivätyössä olevat naiset ansaitsivat vuonna 2020 vain 77 % miespuolisten kollegoidensa ansioista. Suomessa palkkaero miesten ja naisten välillä on 16 %, mikä on OECD-maiden kahdeksanneksi suurin (OECD 2022(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Erot selittyvät osittain eri koulutusalavalinnoilla – miehet hakeutuvat keskimäärin enemmän paremmin palkatuille STEM-aloille ja naiset koulutuksen ja humanististen tieteiden pariin. Toisaalta myös koulutusalavalintojen taustalla vaikuttavat sukupuoliin liittyvät stereotypiat, jotka vaikuttavat edelleen uravalintoihin sekä koulutukseen ja uraan liittyviin odotuksiin (OECD 2022(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

Naisten työ on myös usein huonommin palkattua myös samalta alalta tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Palkkaeroihin on pyritty puuttumaan erilaisia politiikkatoimin ja erot ovat viime vuosina kaventuneet, mutta työtä tällä saralla riittää edelleen.

Opiskelijoiden kansainvälistymistä seurataan ja sitä pyritään kasvattamaan

Opiskelijoiden kansainvälistymistä ja sen vaikutusta työuraan seurataan aiempaa tiiviimmin. EU-maiden yhteisenä tavoitteena on, että viidennes kaikista opiskelijoista suorittaisi opintojensa aikana opiskelijavaihdon ulkomailla. Tällä hetkellä 14 % Suomessa opiskelevista opiskelijoista käy vaihdossa, OECD-maiden keskiarvo on 10 %. 

Koronapandemia ei vaikuttanut merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden määrään, sillä opintoja pystyi suorittamaan laajasti etäopetuksessa. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi OECD-maissa vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Suomessa opiskelevista korkeakouluopiskelijoista 8 % on kansainvälisiä opiskelijoita ja he keskittyvät muita OECD-maita keskimäärin enemmän tekniikan ja luonnontieteen aloille.

Suomessa terveys- ja hyvinvointialat suosituimpia uusien opiskelijoiden keskuudessa

Suomessa terveys- ja hyvinvointialat vetävät eniten uusia korkeakouluopiskelijoita – miltei neljännes uusista opiskelijoista aloittaa näillä aloilla. Tämä poikkeaa monesta muusta OECD-maasta, joissa kaupan, hallinnon ja lain alat ovat suosituimpia.

Vaikka kysyntä digitaalisuuteen ja tietotekniikkaan liittyvälle osaamiselle kasvaa, hakeutuu vain pieni osa kolmannen asteen koulutuksen aloittavista ICT-alalle. Suomessa 91 % 25-34-vuotiasta kolmannen asteen tietotekniikan tutkinnon omaavista on työllistynyt alalle, mutta tietotekniikan opiskelijat muodostavat vain 9 % kaikista uusista kolmannen asteen opiskelut aloittavista opiskelijoista. Tämä on kuitenkin yli OECD-maiden keskiarvon (6 %).

Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa tutkinnon suorittamisessa tavoiteajassa, opiskelijakohtaiset kustannukset poikkeuksellisesti laskeneet

Suomessa korkeakoulutuksen läpäisy on hieman OECD-maiden keskiarvoa parempi. Suomessa alemman korkeakoulututkinnon suoritti tavoiteajassa 46 % koulutuksen aloittaneista OECD-keskiarvon ollessa 39 %. Suomalaisista kandidaatintutkinnon suorittaneista opiskelijoista miltei kolme neljännestä valmistui kolmen vuoden sisällä tavoiteajan umpeutumisesta, mikä sekin on yli OECD-maiden keskiarvon (68 %).

Suomi erottuu vertailussa sillä, että perusopetuksen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen yhteenlasketut opiskelijakohtaiset kustannukset laskivat tarkastelujaksolla, kun muissa maissa ne nousivat. Kustannusten suuruudesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä opetuksen tai tulosten laatuun ­– olennaista on, kohdennetaanko resurssit oikeisiin kohteisiin tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Education at a Glance 2022(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote(Linkki toiselle web-sivustolle.)