Suomeen kohdistuva kiinnostus korkealla Unescossa

Unescon 70-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin Unescon 38. yleiskokouksen yhteydessä, jossa Suomen valtuuskuntaa johti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Suomalaisittain koettiin erityisen koskettava ja sykähdyttävää hetki, kun järjestön juhlavuoden yleiskokous käynnistyi Jean Sibeliuksen musiikin tahdissa suomalaisten nuorten muusikoiden soitolla. Sibeliuksen juhlavuosi on myös sisällytetty Unescon viralliseen juhlakalenteriin. Tämä tarjosi oivan mahdollisuuden juhlia yhdessä 70-vuotista Unescoa ja 150 vuotta sitten syntynyttä kansallissäveltäjäämme globaalimmalla mahdollisella kulttuurin areenalla. 

Suomi on perinteisesti panostanut Unescoon niin henkistä kuin taloudellistakin pääomaa. Suurin syy tähän on se, että koulutuksella, tieteellä ja kulttuurilla on ollut niin keskeinen asema Suomen omassa kehityksessä. Olemme katsoneet, että meillä on jotain erityistä annettavaa kansainväliselle yhteisölle ja tämä käsitys on saanut voimakasta vastakaikua Unescon muiden jäsenten taholta.

Koulutuksen keskeisyys globaaliongelmien – erityisesti äärimmäisen köyhyyden -  ratkaisemisessa on tärkein yksittäinen syy sille, miksi Suomi pyrkii säilyttämään Unescoa koskevan rahoituksena ennallaan. Heikentyneistä PISA-tuloksista huolimatta Suomen arvostus koulutuksen mallimaana ja kiinnostus koulutusjärjestelmäämme kohtaan on edelleen kovassa kurssissa Unescossa. Ministeri Grahn-Laasosen tapaamisissa kollegojensa kanssa yksi aihe oli ylitse muiden: lähes kaikkia keskustelukumppaneita kiinnosti suomalaisten opettajien koulutus ja osaaminen.

 Unesco vastaa YK-järjestelmässä myös sananvapauden ja median toiminnan vapauden kehittämistä koskevista kysymyksistä. Suomen ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan on sopinut hyvin tukea järjestön sananvapaustyötä. Osana tätä Suomi ja Unesco järjestävät toukokuussa 2016 Maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtuman Helsingissä. Tilaisuus tuo Suomeen lukuisia kansainvälisen median näkyvimpiä vaikuttajia.

Suomeen kohdistuva kiinnostus ja meidän tekemisiä koskeva arvostus antaa erinomaisen syyn hakeutua keskeisille vaikuttamisen paikoille Unescossa. Suomi on päättänyt pyrkiä Unescon hallintoneuvoston jäseneksi (yleiskokouksen jälkeen järjestön keskeisin päätöksentekoelin) kahden vuoden päästä järjestettävän 39. yleiskokouksen yhteydessä. Tämä on johdonmukainen, mutta myös rohkea päätös.

Jäsenyys hallintoneuvostossa on korkealle arvostettu ja kilpailtu paikka. Jo nyt on nähtävissä, että Suomella tulee olemaan kovia kilpailijoita. Parin vuoden takainen menestyksellinen kampanja Unescon maailmanperintökomiteaan tarjoaa hyvän perustan myös hallintoneuvoston jäsenyyden tavoittelulle. Asiantuntijuuden, objektiivisuuden ja sisältökysymysten keskeisyyden korostaminen, politisoimisen välttäminen ja tulosperustaisen hallinnon kehittäminen ovat elementtejä, joiden varaan voidaan myös onnistunut hallintoneuvostokampanjamme rakentaa.

Okko-Pekka Salmimies                                                                                       Suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustaja OECD:ssä ja Unescossa