Suomalaisen tiedediplomatian tilasta selvitys

Suomalaisen tiedediplomatian tilasta selvitys

Tänään julkaistiin Valtioneuvoston tilaama raportti tiedediplomatian tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Raportti selvittää, mistä tiedediplomatiassa on kyse, ja miten sitä Suomessa ja muualla maailmalla tehdään, sekä esittää kymmenen kehitysehdotusta Suomen tiedediplomatiatoiminnan kehittämiseksi

Tiedediplomatian käsite on monitahoinen, ja sen sisältöä avataankin raportissa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)  perusteellisesti. Tiedediplomatialla tarkoitetaan sekä sitä, että edistetään tieteellistä toimintaa ja kansainvälistä tiedeyhteistyötä diplomatian keinoin (diplomacy for science) sekä sitä, että tieteellisen yhteistyön puitteissa edistetään myös yleisemmin kansainvälisiä suhteita (science for diplomacy). Lisäksi tiedediplomatiaksi voidaan katsoa se, että ulkopolitiikkaa ohjataan tutkitun tiedon varassa (science in diplomacy). 

Edustustomme on tärkeä toimija etenkin diplomacy for science –osiossa. Sekä OECD että Unesco luovat mahdollisuuksia ja kansainvälisiä suosituksia tieteelliselle yhteistyölle, esimerkkeinä vaikkapa Unescon avoimen tieteen suositus sekä OECD:n työ tutkimusinfrastruktuurien parissa. Unescon tiedeohjelmat taas ovat tärkeitä science for diplomacy –toimintoja, joissa globaaleja kysymyksiä ratkotaan laajassa kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkijat voivat tehdä yhteistyötä silloinkin, kun maiden välillä on muita poliittisia kiistoja tai diplomaattisia yhteyksiä ei muuten ole. Raportissa tehdään tärkeä huomio, että tutkimusyhteistyö voi olla tärkeä myös siltojen rakentajana maihin, joihin edustustoverkko ei yllä, eli “ohuiden” suhteiden vahvistamisessa.

Raportissa tiedediplomatia lasketaan “fiksuksi vallaksi”, perinteisempien kovan ja pehmeän vallan (sotilaallinen ja kulttuurinen) välimaastoon. Se kytkeytyykin perinteisiin edustustojen tehtäviin kuten  maakuvatyöhön ja vienninedistämiseen, ja sitä edustaa erinomaisesti myös koulutusvientiin ja koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen pyrkivä Team Finland Knowledge –verkosto.

Raportissa ehdotetaan, että Suomi laatisi strategian ja tiekartan tiedediplomatian kehittämiseksi. Tämä palvelisi myös vielä varsin heikosti tunnetun tiedediplomatia-käsitteen kirkastumista. Raportti ehdottaa, että olemassa olevia verkostoja ja niiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ja että sen tavoitteet kytketään sekä EU:n tiedediplomatiatyöhön että kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Raportti on luettavissa täältä(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)  ja hankkeessa aiemmin tuotettu policy brief täältä(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

(Edustustomme koulutus- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Tommi Himberg oli raportissa informanttina, ja sen kirjoittajajoukosta Aleksis Oreschnikoff on edustuston entinen harjoittelija.)