OECD: Ukrainan sota hidastaa maailmantalouden kasvua prosenttiyksiköllä

OECD jätti julkaisematta totutun maaliskuun maailmantalouden väliennusteensa ja arvioi sen sijaan Ukrainan sodan talousvaikutuksia. Alustavien arvioiden mukaan maailmantalouden kasvu supistuu prosenttiyksiköllä, eniten kärsivät Euroopan maiden taloudet. Myös inflaatio tulee kiihtymään sodan vuoksi 2,5%-yksikköä.

OECD painotti arviossaan, että akuutti kriisi on ensisijaisesti humanitaarinen. Jo 3 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta ja lisää on odotettavissa. OECD pitää tätä todennäköisesti pidempiaikaisena tilanteena ja vastuu pakolaisten auttamisesta on etenkin Euroopan maiden yhteinen.

Humanitaarisen kriisin lisäksi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittäviä talousvaikutuksia. Vaikka Venäjän ja Ukrainan taloudet ovat suhteellisen pieniä, yhteensä vain n. 2% maailman kokonaistuotannosta, maat ovat merkittäviä ruuan, mineraalien ja energian tuottajia ja viejiä. Sota on jo johtanut merkittäviin talous- ja rahoitusshokkeihin erityisesti hyödykemarkkinoilla ja öljyn, kaasun sekä vehnän hinnat ovat kohonneet rajusti. Venäjän talouteen pakotteet osuvat suoraan ja kovaa.

OECD alustavat mallinnukset näyttävät sodalle 1%-yksikön negatiivista vaikutusta maailmantalouden kasvuun ja kuluttajahintainflaatiolle 2,5%-yksikön nousua ensimmäisenä vuonna. Kasvuvaikutus euroalueeseen olisi lähes -1,5 %-yksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä maailmantalouden ehdittiin juuri arvioida palaavan normaaleille urille 2022-23 Covid-kriisin jäljiltä. Muuttuneessa tilanteessa tarjontashokin kokonaisvaikutus riippuu konfliktin kestosta ja epävarmuus on muutenkin korkealla. Tällä kertaa OECD ei siis julkaissut maailmantalouden kasvuennustetta, vaan pelkästään arvionsa Ukrainan sodan negatiivisista vaikutuksista kasvuun.

Useimpien OECD-maiden suorat taloudelliset linkit Venäjään ovat vähäiset. Euroopan maat riippuvat kuitenkin Venäjän energiasta ja erityisesti Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maat Venäjän ja Ukrainan tuontivehnästä. Kun huomioidaan vielä lannoitteiden saatavuuden ja hintojen vaikutukset, edessä voi olla laajakin ruokakriisi etenkin kehittyvissä talouksissa ja kehitysmaissa. Konfliktin pitkittyessä uusia negatiivisia vaikutuksia voi syntyä myös globaalien arvoketjujen kautta. Öljyn, kaasun ja vehnän lisäksi Venäjä ja Ukraina ovat yhteenlaskettuna merkittäviä tuottajia muidenkin ruoka-aineiden ja useiden teollisessa tuotannossa keskeisten metallien osalta. Näiden raaka-aineiden hinnat ovat jo nekin kovassa nousussa, vaikka merkittäviä tuotannon tai viennin häiriöitä ei olla vielä edes nähty.

OECD politiikkasuositukset keskittyvät kaupan vapauden takaamiseen ja toisaalta Venäjä-riippuvuuden vähentämiseen useiden raaka-aineiden osalta, ilmastotavoitteisiin yhteensopivin tavoin. Etenkin uhkaavaa ruokakriisiä tulisi torjua koko maailmassa pidättäytymällä kaupan rajoitteista ja lisäämällä tuotantoa vastauksena korkeampiin hintoihin niissä maissa missä mahdollista. Euroopassa on tärkeää panostaa energialähteiden diversifiointiin pysyvästi fossiilisten lähteiden painoa vähentäen.

Finanssipolitiikan osalta hyvin kohdistetut lyhyen tähtäimen toimet voivat olla tehokkaita, etenkin köyhimpien kotitalouksien tukemiseksi nousevien hintojen tilanteessa. Energiasektorin hyötyjä kustannusten nousuun liittymättömästä hintojen noususta (windfall gains) voidaan puolestaan verottaa. Tilanne vaihtelee kuitenkin maittain ja paino pitäisi olla pysyvämmässä rakennemuutoksessa. Rahapolitiikan asteittainen normalisointi on yhä ajankohtainen mm. USA:ssa mutta uuden kriisin kovemmin koettelemien maiden osalta OECD näkee hitaammat liikkeet perustelluiksi.