OECD SME Entrepreneurship Outlook 2021 näkee mikro- ja pk-yritysten konkurssien pysyneen Covid19 –kriisistä huolimatta alhaisella tasolla

OECD:n pk-yritysten ja yrittäjyyden lippulaivajulkaisun tuorein painos OECD SME and Entrepreneurship Outlook 2021 julkistettiin kansainvälisenä mikro- ja pk-yrityspäivänä osana OECD:n MSME-teemaviikon tapahtumia. Se toimi keskustelun käynnistäjänä myös heinäkuun puolivälissä järjestetyssä ICSB World Congress -tapahtumassa

Outlookin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ensimmäinen osa keskittyy kriisin lyhyen aikavälin vaikutuksiin ja sisältää kolme temaattista kappaletta, joiden aiheina ovat erityisesti pk-yritysten velkaantuneisuus, pk-yritysten rooli arvoketjuissa sekä digitalisaatio, innovaatiot ja yrittäjyys. Raportin toinen osa sisältää maakohtaiset profiilit 38 maasta sekä tietoa yrityksistä ja yrittäjyyden trendeistä kansallisesti.

Raportin mukaan Covid19 –kriisin pahimmin runtelemat sektorit olivat pääosin mikro- ja pk-yritysvaltaisia ja samalla edustivat suurta osaa työpaikkoja luovista yrityksistä. Kriisin seurauksena näillä yrityksillä oli suurempi riski lopettaa toimintansa ja riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä pienempi yritys oli kyseessä. Tästä huolimatta ainakaan toistaiseksi ei ole käynnistynyt laajaa konkurssien aaltoa: vuonna 2020 ja alkuvuonna 2021 konkursseja oli vuoteen 2019 suhteutettuna jopa vähemmän.

Valtioiden mittavat tukipaketit ovat lieventäneet kriisin vaikutuksia ja kohdistuneet erityisesti yritysten lyhyen ajan maksuvalmiuden turvaamiseen, ja OECD:n mukaan konkurssien määrä olisi ilman tukitoimia voinut olla jopa kolminkertainen. Myös start up –yritysten perustamisaktiivisuus on säilynyt hyvällä tasolla, ja lisäksi kriisi on monissa OECD-maissa toiminut impulssina uusille innovaatioille ja digitaalisille sovelluksille. On vielä liian aikaista sanoa, kuinka suuri vaikutus näillä on tuottavuuteen, kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen; monet muutokset saattavat kuitenkin jäädä pysyviksi ja noin 2/3 yksinyrittäjistä ja pienyrityksistä sekä yli 75% keskisuurista yrityksistä ilmoitti säilyttävänsä uudet digitaaliset ratkaisunsa.

Heikoimmin valtioiden tuki on tavoittanut yksinyrittäjät, pienemmät ja nuoremmat yritykset sekä naisten tai vähemmistöjen yritykset. Myöskään eri maiden mahdollisuudet tukea pk-yrityksiä eivät ole olleet keskenään samalla tasolla. Arvoketjuista kärsivät erityisen voimakkaasti ne, joissa tuotantopanokset olivat vaikeasti korvattavissa; tämä teki myös ketjuihin integroituneiden pk-yritysten aiempana voimavarana olleesta erikoistumisesta haavoittuvuustekijän. Resilienssin ja sietokyvyn lisääminen vaatii monipuolistamista, mikä saattaa olla strategisesti haastavampaa pienemmissä yrityksissä.

Rokotusten vauhdittuminen on helpottanut tilannetta ja taloudellisten näkymien kirkastuessa valtioiden tulee kohdistaa huomio kriisistä ulospääsyyn ja jälleenrakentamisen edellytyksiin. OECD:n politiikkasuosituksina ovat kriisituen säilyttäminen aloilla, joilla rajoitukset ovat edelleen voimassa, sekä tuen suuntaaminen haavoittuvimpiin yrityssegmentteihin. Lisäksi tulisi välttää kriisin muuntuminen pk-yritysten velkaantumiskriisiksi (esim. velkoja uudelleenstrukturoimalla), kehittää start up –politiikkaa sekä tukea siirtymää vihreään ja digitaaliseen talouteen ja kiertotalouteen.

Suomen maaprofiilissa todetaan, että pk-yritysten alhaisempi osallistuminen kansainväliseen kauppaan saattaa erityisesti tilanteen elpyessä merkitä arvoketjuissa syntyvien mahdollisuuksien menettämistä. Positiivisena huomiona esiin tuodaan mm. mikro- ja pk-yrityssektorin moniin muihin OECD-maihin nähden korkeampi tuottavuus.