OECD:n maatalousministerikokous 7.-8.4.2016: ruoantuotannolla on maailmassa valtava ja yhä kasvava merkitys ja maailman väestön ruokkimisen täytyy olla maatalouden ykköspainopiste

OECD:n maatalousministerikokous järjestettiin Pariisissa 7.-8.4.2016. Siihen osallistui Suomesta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kokouksessa keskusteltiin globaalin ruokatuotannon keskeisistä haasteista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja pohdittiin uusia politiikkavalintoja tuottavan ja kestävän globaalin ruokajärjestelmän turvaamiseksi. Keskusteluja käytiin sekä täysistunto-kokoonpanossa että pienryhmissä. Ministereillä oli näin mahdollisuus pohtia "isoa kuvaa" ja kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä, kun esim. EU:ssa keskistytään päivänpolitiikkakysymyksiin. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Yhdysvallat ja Ranska. Ministeri Tiilikainen veti yhtä pienryhmää, jossa keskusteltiin siitä, kuinka löytää konkreettisia toimia, kun tavoitteet ovat yhteisiä.

Kokouksessa alleviivattiin sitä, että ruoantuotannolla on maailmassa valtava ja yhä kasvava merkitys ja maailman väestön ruokkimisen täytyy olla maatalouden ykköspainopiste. Ruoantuotannossa oleellista ei ole pelkästään määrä, vaan myös sen ravintosisältö. Toimivaa ja tuottavaa maataloutta tarvitaan kaikkialla maailmassa. Maaseutualueita on tuettava kasvuun ja näin lisättävä maaseudun työllisyyttä. Innovaatiot ovat kehityksen keskipisteessä. Maatalous on osa laajempaa biotaloutta ja kiertotaloutta ja hävikkiä on pystyttävä uudelleenkäyttämään koko ketjussa. Kuluttajien ja tuottajien yhteyttä on parannettava ja riskiä jaettava koko ruokaketjussa uusilla riskinhallinnan työkaluilla. Myös kaupalla on suuri merkitys resilienssin lisäämisessä. Vesitehokkuutta ja ilmastotehokkuutta on pystyttävä arvioimaan tarkemmilla indikaattoreilla. Ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvät kysymykset ovat oleellisia. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on oleellista kaikilla tasoilla.

Suomi painotti tavoitteita koskevassa pienryhmäkeskustelussa politiikkakoherenssin tärkeyttä ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa käytännössä. Suomi alleviivasi, että oleellinen kysymys on ruoan ja veden puute. Tuottaaksemme tarpeeksi ruokaa, mutta ilmastokysymykset huomioon ottaen, on löydettävä uusia tapoja sitoa hiilidioksidia. Maatalouden on oltava hiiltä sitovaa eikä tuottavaa. Kuinka tämä käytännössä tehdään, on oleellinen kysymys maataloudelle. On myös muistettava, ettei yksi ratkaisu sovi kaikille. Suomi muistutti myös, että EU:n vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta tuotantomäärät olisi pidettävä vähintään nykyisellään ja jokainen hehtaari maatalousmaata tarvitaan jatkossakin ruoantuotantoon.

Ratkaisuista keskustelevassa pienryhmässä, jota ministeri Tiilikainen itse veti, Suomi pohti, kuinka tilat saadaan kannattaviksi. Innovaatiot ovat oleellisessa roolissa ja maatalouden on oltava osa laajempaa biotaloutta ja kiertotaloutta, joka ottaa huomioon myös ruokahävikin vähentämiseen ja kestävyyteen liittyvät haasteet. Oleellista on myös kehittää sopivia riskinhallintavälineitä. OECD voisi tuottaa myös lisäarvoa terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja niiden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Politiikkasuositusten tulee ottaa huomioon alueelliset erot. Maailmassa on 800 miljoonaa nälkäistä, mutta maatalous ei tunnu kannattavan missään.

Puheenjohtaja Tiilikaisen yhteenveto pienryhmäkeskustelusta oli, että politiikkaa on katsottava laajemmin ja maatalous on osa laajempaa biotaloutta ja kiertotaloutta. Tarvitaan aiempaa käytännöllisempiä teknologisia innovaatioita kaiken kokoisille tiloille. Tilat voivat tuottaa myös laajempia palveluja kuin maataloutta: energia, ekosysteemipalvelut, jne. Tarvetta on uusille bisnesmalleille. Tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä on parannettava. Tavoitteena on luoda koherentilla tavalla hyvinvointia ihmisille. Olisi tärkeää pystyä arvioimaan maatalouden vesitehokkuutta ja ilmastotehokkuutta. Ruokahävikin vähentäminen on selkeä tarve. Terveyskysymysten taloudellisia vaikutuksia on arvioitava tarkemmin. Riskinhallinnassa on tärkeä jakaa riskiä koko ruokaketjulle eikä pohtia sitä vain tuottajien kohdalla.

Lisätietoja:

Maatalousneuvos Jertta de Mazières,Suomen pysyvä edustusto, [email protected]
OECD