OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen toiminta alkaa

OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen toiminta alkaa

Paljon keskustelua herättäneen hyvinvointitalouden keskuksen virtuaalisia avajaisia vietettiin 25.11.2020. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja valtiosihteeri Saila Ruuth pitivät Suomen puheenvuorot avajaisissa.

WISE-keskus(Linkki toiselle verkkosivustolle) (Centre on Well-being, Inclusion, Sustainability and Equal opportunity) käsittelee hyvinvointitalouteen, osallistavaan kasvuun sekä kestävään ja tasa-arvoiseen kehitykseen liittyviä asioita. Keskuksen päätavoitteena on saada ihmisten hyvinvointi päätöksenteon keskiöön. Ajatus keskuksesta syntyi ennen koronakriisiä, mutta koronakriisi on korostanut sen työn tarpeellisuutta: ympäri maailmaa on vaadittu, että koronaelvytystoimin rakennettava uusi talouskasvu olisi aiempaa osallistavampaa, kestävämpää ja että sen tulokset jakautuisivat tasaisemmin. Keskuksen toiminnassa yhdistyvät tilastoihin ja indikaattoreihin liittyvä työ sekä policy-työ.

Keskuksen avajaiswebinaariin(Linkki toiselle verkkosivustolle) oli puhujiksi kutsuttu ministereitä maista, joissa on jo tehty merkittäviä avauksia hyvinvointitalouteen liittyen. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa on käytössä hyvinvointibudjetointi, Ranska kertoi puheenvuoroissaan mm. yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden yhdistämisestä (social impact bonds), ja Kanada eriarvoistumista hidastavasta politiikastaan ja hyvinvointimittarien käyttöönotosta.

Avajaispäivän puhujia, vasemmalta ylhäältä myötäpäivään pääsihteeri Angel Gurria (OECD), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (STM), apulaispääsihteeri Ulrik Vestergaard Knudsen (OECD), valtiosihteeri Saila Ruuth (STM)

Suomen sosiaali- ja terveysministeri Pekonen puhui siitä, miten hyvinvointiajattelu on vaikuttanut Suomen koronatoimiin. Hän korosti sitä, kuinka koronatoimien suunnittelussa on pyritty pitkäjänteiseen suunnitteluun, ja kuinka yhteiskunnan turvaverkot, yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen, sekä digitalisaation eteneminen ovat olleet avaintekijöitä tässä. Ministeri toivoi, että uusi keskus voisi toimia eri hallinnonalojen yhteistyötä rakentavana tahona, pyrittäessä vastaamaan näihin monialaisiin haasteisiin. 

Valtiosihteeri Ruuth kertoi hallituksen kesällä hyväksymästä periaatepäätöksestä(Linkki toiselle verkkosivustolle) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Myös tässä yhteydessä korostui työn pitkäjänteisyys ja eri hallinnonalojen raja-aitoja ylittävä lähestymistapa.  

Vaikka keskuksen avajaisia vietettiin nyt, on itse keskus toiminut jo heinäkuun alusta alkaen. Pääsihteeri Gurria perusti keskuksen kesällä omalla päätöksellään, koska jäsenmailta ei keväällä löytynyt riittävän laajaa tukea aloitteen taakse. Pääsihteeri siis käytti toimivaltaansa järjestellä OECD:n henkilöstön työtä, mutta jäsenmaiden erillisen päätöksen puutteessa keskus voi alkuvaiheessa toimia vain jo aiemmin jäsenmaiden hyväksymien projektien parissa ja budjetin puitteissa. Keskuksen toiminta koostuukin seuraavan kahden vuoden ajan toiminnoista, joista oli jo aikaisemmin päätetty osana työllisyys- ja sosiaaliasiain komitean, tilastokomitean sekä osallistavan kasvun työohjelmia. Vuoden 2021 alusta alkava kaksivuotinen budjettikausi onkin keskukselle tavallaan käynnistysvaihe, jonka aikana sekä sen hallintokäytännöt että ohjelmatyö rakennetaan. Teemojen parempi koherenssi ja synergiat OECD:n eri direktoraattien välillä jäävätkin varmasti osin odottamaan seuraavan budjettikauden työohjelmaa, mutta tehtäväänsä keskustelun herättämisessä ja yhteistyön rakentamisessa keskus voi toki jo täysillä toteuttaa.