angle-left OECD ennustaa Suomelle 1.5% talouskasvua vuonna 2019 ja 1.4% kasvua vuonna 2020

OECD ennustaa Suomelle 1.5% talouskasvua vuonna 2019 ja 1.4% kasvua vuonna 2020

OECD julkaisi talousennusteensa (OECD Economic Outlook) 21.5.2019. OECD ennustaa maailmantalouden kasvuksi 3.2% ja 3.4% vuosina 2019-2020. Euroalueen kasvuennuste vuodelle 2019 on 1.2% ja vuodelle 2020 1.4%. Positiivista kehitystä on OECD:n jäsenmaista nähtävissä lähinnä USA:n osalta, jolle ennustetaan 2.8% kasvua 2019 ja 2.3% vuonna 2020. USA:nkin kasvu on kuitenkin hiipumassa, kun elvytyksen vaikutus vähenee. Kiinan vastaavat luvut ovat 6.2% ja 6.0%. Kasvu on siis Kiinassa yhä vahvaa mutta laskusuunnassa. Intialle OECD ennustaa G20-maiden nopeinta talouskasvua 2019-2020, 7.2% ja 7.4%.

Kasvunäkymiä painaa edelleen erityisesti maailmankaupan tilanne ja epävarmuus on hidastanut investointeja.

OECD odottaa maailmankaupan kasvun jäävän 2.1% tasolle vuonna 2019 ja elpyvän hieman 3.1% tasoon vuonna 2020. Tuottavuuskehitys on jatkunut heikkona. Teollisuustuotanto on vaikeuksissa mutta työmarkkinoiden positiivinen tilanne ja palvelut ovat vielä ylläpitäneet yksityistä kulutusta. Euroopassa huomio kohdistuu erityisesti Saksan ja Italian talouden heikkoon kehitykseen mutta arvoketjujen integraatio on syvää läpi mantereen. Myös Brexit vaikuttaa edelleen negatiivisesti.

 

Suomen kasvun hidastumiseen vaikuttaa erityisesti viennin kasvun hidastuminen, kun investointihyödykkeiden kysyntä on laantunut maailmanlaajuisesti.

OECD ennustaa Suomelle 1.5% talouskasvua vuonna 2019 ja 1.4% kasvua vuonna 2020. Työllisyyden ja tulojen kasvu pitävät yllä yksityistä kysyntää mutta hiljalleen nousevan inflaation odotetaan syövän kotitalouksien reaalitulojen kasvua. Työllisyyden kasvu todennäköisesti hidastuu työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Pitkällä tähtäimellä työllisyysaste tulisi saada lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa. OECD katsoo Suomella olevan tilaa elvytykseen, jos taloudessa tapahtuu jyrkempi käänne laskusuuntaan.

 

Keskeisiä riskejä maailmantaloudessa ovat yhä lisääntyvät kaupan esteet, Kiinan kasvun taso, jos elvytys ei tehoa maassa odotetusti, ja yksityisen sektorin velan määrä sekä laatu.

Rahapolitiikassa on enimmäkseen hyvin vähän tilaa lisäelvytykseen. Valtionvelka on monissa maissa niin korkealla tasolla, että finanssipoliittiseen elvytykseen ei ole mahdollisuutta kestävästi. Yksityisen luotonannon määrän nopean kasvun lisäksi sen laatu on heikentynyt, kun BBB-luokitettujen lainojen osuus on kasvanut nopeasti markkinoilla.

 

OECD näkemyksen mukaan kasvu on tällä erää tasaantumassa matalalle tasolle mutta tätä ei silti tule nähdä uutena normaalina.  

Kasvun hienoinen elpyminen 2020 ei riitä elintason olennaiseen nostamiseen. Kuitenkin pääekonomisti Laurence Boonen sanoin, emme voi hyväksyä normaalitilaksi kasvua, joka ei paranna ihmisten elintasoa.

 

OECD suosittaa nopeaa toimintaa kasvun uudelleen käynnistämiseksi:

  • Kauppakiistoja tulisi edelleen pyrkiä ratkomaan kansainvälisen yhteistyön avulla;
  • Euroalueella finanssipoliittinen elvytys tukisi rakennemuutosten positiivisia vaikutuksia;
  • Investoinnit infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja osaamiseen pohjustavat myös vastauskykyä tulevaisuuden haasteisiin.