OECD ennustaa matalan maailmantalouden kasvua - heikko maailmankauppa ja rahoitusmarkkinoiden riskit haittaavat maailmantalouden näkymiä
OECD julkaisi 21.9.2016 päivitetyn talousennusteensa (Interim Economic Outlook). Talousnäkymät eivät ole juurikaan muuttuneet OECD:n kesäkuun ennusteesta. Maailmantalouden kasvun ennustetaan jäävän alle 3 prosentin vuonna 2016 ja nousevan 3,2 prosenttiin vuonna 2017. Talouden epävarmuus on lisääntynyt kehittyneissä talouksissa. Toisaalta maailmantalouden kasvunäkymiä tukee taloustilanteen vähittäinen parantuminen suurissa kehittyvissä talouksissa. OECD:n pääekonomisti Catherine Mannin mukaan maailmantalous on jäänyt "matalan talouskasvun loukkuun", jossa pitkään jatkunut masentavien talousuutisten virta painaa alas kasvuodotuksia ja vaikuttaa negatiivisesti maailmankauppaan, investointeihin, tuottavuuteen ja palkkoihin.
Yhdysvalloissa BKT-kasvu on hidastunut huolimatta vahvasta kulutuksesta ja työpaikkojen määrän kasvusta. Vuonna 2017 kasvun ennustetaan lähtevän uudelleen nousuun. Euroalueella kasvu on myös hidastunut lähinnä heikon yksityisen kysynnän vuoksi ja kasvun oletetaan jäävän noin puoleentoista prosenttiin. Toistaiseksi Brexitin vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi ja näkyneet lähinnä rahoitusmarkkinoiden epävakaisuutena. OECD pitää kuitenkin todennäköisenä, että negatiiviset vaikutukset näkyvät vasta vuonna 2017.
Japanissa talouskasvu on epätasaista ja tahmeaa huolimatta julkisten menojen lisäyksistä ja kulutusveron korotusten siirtämisen vaikutuksista kotimaiseen kysyntään. Kehittyvissä talouksissa kasvu on ollut hitaampaa kuin aiempina vuosina, mutta kasvun ennustetaan lähtevän hitaasti nousuun vuonna 2017 erityisesti Venäjän ja Brasilian talouksien vetämänä. Kiinassa elvyttävät talouspolitiikan toimet tukevat kysyntää, mutta OECD näkee riskejä Kiinan talousnäkymissä.
OECD on huolissaan pitkittyneestä matalien ja negatiivisten korkojen jaksosta. Viime kuukausina sekä lyhyen että pitkän aikavälin korot ovat yhä laskeneet. Yli kolmanneksella OECD maiden joukkovelkakirjalainoista käydään kauppaa negatiivisilla tuotoilla. OECD:n mukaan matalat korot ovat myös johtaneet huomattavaan varallisuushintojen nousuun kansainvälisesti eri markkinoilla, mikä voi lisätä voimakkaiden hintojen korjausliikkeiden riskiä. Matalat korot vaikuttavat pankkien kannattavuuteen ja muokkaavat niiden perinteisiä toimintamalleja. Pitkittyneet matalien korkojen ajanjaksot luovat merkittäviä haasteita myös mm. eläkerahastoille, sillä alhaiset korkotuotot heikentävät niiden vakavaraisuutta ja kykyä vastata eläkevelvoitteisiin.
Maailmankaupan kasvu on jäänyt alle puoleen talouskriisiä edeltäneestä tasosta. OECD painottaa kaupan positiivisia pitkän aikavälin vaikutuksia talouskasvuun sekä tuottavuuteen ja on huolissaan protektionismin lisääntymisestä ja sen negatiivisista vaikutuksista talouskasvuun.
OECD peräänkuuluttaa kollektiivisia politiikkatoimia. Sen mukaan rahapolitiikan toimet eivät ole yksinään riittäviä. Tarvitaan laajoja politiikkapaketteja, joissa yhdistyy finanssi-, rakenne- ja kauppapolitiikka. OECD toteaa, että matalat korot lisäävät finanssipolitiikan liikkumavaraa investoida infrastruktuuriin, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan. Näillä investoinneilla on merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia ja ne tukevat lyhyen aikavälin kysyntää ja osallistavaa kasvua.
Rakennepolitiikan osalta OECD-maita kannustetaan kunnianhimoisimpiin uudistuksiin. Erityisesti tulisi pysäyttää protektionistiset toimet sekä vähentää investointien ja kaupan esteitä.
Samanaikaisesti päivitetyn ennusteen kanssa OECD julkaisee myös raportin, jossa tarkastellaan maailmankaupan heikkoa kasvua ja sen syitä sekä mahdollisia politiikkatoimia.