OECD ennustaa huomattavasti nopeampaa maailmantalouden elpymistä kuin vielä joulukuussa

OECD ennustaa maailmantaloudelle 5.6% ja 4.0% elpymistä 2021-2022. Maailmantalouden kokonaistuotanto saavuttaisi näin pandemiaa edeltävän tason tämän vuoden puolivälissä. Covid-19- rokotusten liikkeelle saamisen lisäksi kasvunäkymiä vauhdittavat eräiden maiden, erityisesti Yhdysvaltojen finanssipoliittiset lisäpanostukset, sekä ympäri maailman oppiminen sen suhteen millä toimilla epidemiaa voidaan parhaiten rajoittaa.

OECD julkaisi 9.3.2021 maailmantalouden väliennusteensa (OECD Interim Economic Outlook(Linkki toiselle web-sivustolle.))

Talousnäkymissä on edelleen suurta vaihtelua maiden ja alueiden välillä. Erot johtuvat pitkälti Covid-19-epidemian kulusta ja liikkumisen ja talouden rajoitusten nykyisestä ja ennakoidusta asteesta. Palvelusektori jatkaa monin paikoin erityisessä ahdingossa, kuten myös turismista riippuvaisemmat maat. Eroja löytyy myös terveysturvallisuustoimien tehokkuudesta, rokotustahdista ja talouden tukitoimista.

OECD:n kasvuodotukset Yhdysvalloille ovat peräti 6.5% vuonna 2021, pompaten yli 3%-yksikköä joulukuusta. Laajan elvytyksen lisäksi maassa on kyetty rokottamaan väestöä nopeasti. Tämän tason kasvu Yhdysvalloissa toisi mukanaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös Yhdysvaltojen pää kauppakumppaneille. G20 talouksista Yhdysvaltojen kovan kasvun ja Kiinan 7.8% lisäksi OECD ennustaa nyt Intialle jopa yli 12% talouskasvua vuonna 2021. Muissa maailman suurissa talouksissa kasvuodotukset ovat myös enimmäkseen korkeat.

Eurooppa tulee perässä, OECD euroalueen kasvuennuste vuosille 2021-2022 on 3.9% ja 3.8%. Saksan ja Espanjan näkymät ovat parantuneet joulusta mutta Ranska ja Italia ovat ottaneet jopa lievää takapakkia. Tilanteeseen Euroopassa vaikuttavat erityisesti viruksen uudelleen leviäminen ja tämän vaatimat rajoitustoimet. Väliennuste ei sisällä erillistä ennustetta pienemmille jäsenmaille kuten Suomelle.

OECD:n pääpolitiikkaviesti on pitää kaikin keinoin yllä mahdollisimman kovaa rokotustahtia koko maailmassa. Näin säästetään suoraan niin ihmiselämiä kuin ihmisten tuloja mutta minimoidaan myös pitkäkestoisen pandemian ja rajoitustoimien negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin laajemmin. Köyhien maiden rokottamiseen tarvitsemat resurssit ovat paljon pienemmät kuin tästä saatava hyöty. Myös ennusteen riskit kiinnittyvät rokottamiseen liittyvän epävarmuuden ympärille, etenkin tilanteessa jossa rokottaminen olisi hidasta ja Covid-19-virus muuntuisi ehkä nykyisille rokotteille vastustuskykyisiin muotoihin. Muita keskeisiä riskejä nähdään edelleen mm. yrityssektorin velkaantumisessa.

Näissä olosuhteissa finanssipolitiikka tulee sovittaa kunkin maan tilanteeseen eikä elvytystä tule vetää pois ennenaikaisesti. OECD suosittaa myös rahapoliittisen elvytyksen jatkamista, vaikka inflaatio nostaisikin jo päätään. Makrovakausvälineet ovat keskeisiä rahoitusmarkkinoiden vakauden ylläpitämiseksi. Kotitalouksien ja yritysten tukemista tulee jatkaa kohdistetusti, kunnes rajoituksia pystytään purkamaan merkittävässä määrin. Tuissa tulee välttää liiallista painotusta velkamuotoisiin instrumentteihin. Tarvitaan myös syvemmälle meneviä rakenneuudistuksia kestävän ja osallistavan elpymisen varmistamiseksi. OECD päättää suosituksensa vetoomukseen kansainvälisen yhteistyön puolesta.