OECD Employment Outlook 2021 painottaa entistä osallistavampia työmarkkinoita ja investointeja osaamiseen

OECD Employment Outlook 2021 painottaa entistä osallistavampia työmarkkinoita ja investointeja osaamiseen

Tämän vuoden OECD Employment Outlook 2021 keskittyy Covid 19 -kriisin seurauksiin työmarkkinoilla. Vuoden 2020 lopussa OECD-maissa oli n. 22 milj. työtöntä enemmän (yli 6 kk jatkunut työttömyys) kuin ennen pandemian alkua, ja osittaisesta elpymisestä huolimatta työttömiä oli vielä viime huhtikuussa n. 8 milj. enemmän kuin ennen kriisiä. Paluu kriisiä edeltäneelle tasolle voi OECD:n mukaan viedä vielä vuosia. Monelle kriisin aikana työttömäksi jääneelle uhka työttömyyden pitkittymisestä on todellinen.

Samaan aikaan kriisi on jyrkentänyt taloudellisia ja sosiaalisia jakolinjoja. Digitalisaatio ja etätyö ovat tarjonneet monille mahdollisuuden työnteon jatkamiseen, mutta nämä mahdollisuudet eivät ole olleet kaikkien ulottuvilla. OECD Employment Outlook(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) tarkastelee kriisin vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin, ja toteaa vaikutusten kohdistuneen epätasa-arvoisesti: kärsijöitä ovat olleet varsinkin nuoret sekä ne, joiden koulutustaso on alempi. Tehtyjen työtuntien määrällä mitattuna kriisistä aiheutunut romahdus on kohdistunut erityisesti matalapalkka-aloihin. Elpymistoimissa tuleekin painottaa niiden kohdistumista haavoittuvassa asemassa oleviin ja heidän osallistamiseensa työmarkkinoille.

Lomautusjärjestelmät ovat monissa OECD-maissa olleet keskeisiä lievennettäessä kriisin vaikutuksia työmarkkinoilla. Kriisin ollessa pahimmillaan järjestelmien avulla tuettiin n. 60 milj. työpaikan säilymistä ja pelastettujen työpaikkojen määräksi arvioidaan 20 milj. Järjestelmiä tarvitaan edelleen tukemaan aloja, joilla rajoitukset ovat vielä välttämättömiä; niiden tulee kuitenkin olla hyvin suunniteltuja, kohdennettuja ja väliaikaisia sekä edistää elpymistä.

Kaksi kolmasosaa OECD-maista vahvisti julkisia työvoimapalvelujaan vastauksena kriisin aiheuttamiin haasteisiin ja palvelujen digitaalista tarjontaa on nopeasti laajennettu. Läheinen yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä joustavuus aktiivisen työmarkkinapolitiikan sääntelyssä ja toimeenpanossa ovat olleet avaintekijöitä, kun on vastattu mahdollisimman nopeasti ja joustavasti kriisin seurauksiin.

Valtioiden mittavat elvytystoimet tarjoavat mahdollisuuden korjata myös työmarkkinoiden pitkän ajan rakenteellisia haasteita ja vahvistaa resilienssiä tulevien shokkien varalta. OECD pitää välttämättöminä investointeja politiikkatoimiin, joilla voidaan poistaa epätasa-arvoisuuksia sekä edistää taitojen ja osaamisen kertymistä ja uusien työmahdollisuuksien hyödyntämistä. Lisäksi tulee painottaa aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimia ja poistaa sosiaaliturvan kapeikkoja. Vain laajalla, koko valtionhallinnon kattavalla näkökulmalla ja riittävällä toimenpiteiden valikolla voidaan hyödyntää digitalisaation ja vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet tuottavien työpaikkojen luomiseen.