Haastattelussa Kimmo Närhinen, neuvotteleva virkamies Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä

Haastattelimme viime viikolla OECD:n maatalouskomitean kokoukseen osallistunutta Kimmo Närhistä, joka kertoo maatalouskomitean ajankohtaisista asioista ja sen roolista Suomen kannalta.

Kuka olet ?

• Olen Kimmo Närhinen, neuvotteleva virkamies Suomen maa- ja metsätalousministeriön EU-koordinaatio ja kansainväliset asiat -yksiköstä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta ja olen täydentänyt opintoja myös Ranskan hallintokorkeakoulu ENA:ssa.

Mistä lähtien olet toiminut nykyisessä virassasi?

• Olen toiminut maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) samassa yksikössä eri tehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Välillä olen kuitenkin ollut virkavapaalla muissa tehtävissä runsaan 10 vuoden ajan Euroopan komissiossa Brysselissä sekä Suomen suurlähetystössä ja pysyvässä edustustossa Pariisissa.

Onko OECD sinulle entuudestaan tuttu ja mistä yhteyksistä?

• Osallistuin ensimmäisen kerran OECD-kokoukseen vuonna 1996 ja aktiivisempana maa- ja metsätalousministeriön OECD-delegaattina olen toiminut vuodesta 2003 lähtien. Työskentelin myös useiden vuosien ajan Suomen pysyvässä OECD-edustustossa Pariisissa MMM:n lähettämänä erityisasiantuntijana.

Osallistuit viime viikolla OECD:n maatalouskomitean kokoukseen, mitä oli kokouksen aiheena tällä kertaa?

• Maatalouskomitean asialistalla on yleensä laaja kattaus asioita. Tällä kertaa keskeisimmät aiheet liittyivät kestävään maatalouskauppaan, maatalouskomitean toisen vuotuisen lippulaivajulkaisun (Monitoring and Evaluation of Agricultural Policies) uudistamiseen, maatalouden riskien hallintaan ja resilienssiin, biotalouteen sekä maatalouden hiilijalanjälkien mittaamiseen.
• OECD:n laajentumisen puitteissa aiheena oli myös kattavat maatutkinnat liittyen Bulgarian ja Romanian maatalouteen voidaksemme arvioida näiden maiden kelvollisuutta OECD:n jäseneksi maatalouskomitean osalta.

Mitä keskeistä OECD:n maatalouskomitea tekee Suomen kannalta katsottuna?

• Perinteisesti maatalouskomitea on keskittynyt maatalouden tukijärjestelmiin sekä maataloustuotteiden kauppaan ja markkinoihin liittyviin kysymyksiin. Viimeisimmän 15 vuoden aikana ruokakriisien seurauksena työssä on kuitenkin korostunut vahvemmin myös globaaliin ruokaturvaan sekä ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin liittyvät haasteet. Tämä kehitys on varmasti ollut myös Suomen kannalta myönteistä.
• Myös komitean molemmat vuotuiset lippulaivajulkaisut (Monitoring and Evaluation of Agricultural Policies(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä FAO:n kanssa yhteistyössä tehtävä OECD-FAO Agricultural Outlook(Linkki toiselle web-sivustolle.) seuraavalle kymmenelle vuodelle) ovat hyödyllisiä ja täynnä mielenkiintoista asiaa.

Mitä maatalouskomitea on saavuttanut yleisemmällä tasolla?

• OECD on tehnyt vuosia tärkeää työtä sen eteen, että mahdollisimman suuri osa maatalouden tuista olisivat mahdollisimman vähän kansainvälistä maatalouskauppaa vääristäviä. OECD:n politiikkasuosituksilla on ollut suuri vaikutus myös EU:n lukuisiin yhteisen maatalouspolitiikan reformeihin, erityisesti tukimuotojen osalta.
• Viimeisimpinä vuosina OECD:ssäkin maatalous on alettu näkemään kokonaisvaltaisemmin osana ruokajärjestelmiä. Työn keskiöön on noussut globaalien ruokajärjestelmien kolmoishaaste, jonka mukaan maailman kasvava väestö on pystyttävä ruokkimaan ympäristöllisesti kestävällä tavalla tuotetulla ravinnolla, ruokaketjun toimijoiden kohtuullinen toimeentulo turvaten. Maapallon tulevaisuuden kannalta maatalouskomiteassa riittää siis elintärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi myös tulevina vuosina!