HAASTATTELUSARJA OECD:LLÄ TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Laura Kuusela kauppapolitiikan asiantuntijana OECD:n Trade and Agriculture -direktoraatissa
” Teen päivittäin yhteistyötä kollegoiden kanssa, jotka ovat enimmäkseen juristeja, mutta laajempaan tiimiimme kuuluu myös mm. taloustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä, tilastotieteilijöitä ja kielitieteilijöitä. Työtehtäväni liittyvät pääosin OECD:n Services Trade Restrictiveness Index (STRI) ja Digital STRI -tietokantojen kehittämiseen ja niiden pohjalta tehtävään analyysiin ja politiikkasuosituksiin. Lisäksi analysoin eri maiden palveluiden kauppaan liittyvää lainsäädäntöä ja laadin palveluiden kaupan eri osa-alueita ja maita koskevia raportteja.”
Kuka olet ja mikä on taustasi?
- Olen Laura Kuusela, kotoisin Helsingistä. Valmistuin oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2019. Opiskelin Ranskassa EU-oikeutta ja kansainvälistä oikeutta Lyon 3-yliopistossa vuoden ajan vaihto-opiskelijana. Opintojeni loppuvaiheessa ja niiden päätyttyä olin harjoittelijana Pariisissa Suomen suurlähetystössä sekä Ranskalais-suomalaisella kauppakamarilla.
- Puhun suomen lisäksi englantia, ranskaa, ruotsia ja espanjaa, kielitaidostani on tietenkin paljon hyötyä OECD:llä työskennellessäni ja aivan erityisesti nykyisessä tehtävässäni.
Missä tehtävässä toimit OECD:llä?
- Toimin kauppapolitiikan asiantuntijana OECD:n Trade and Agriculture -direktoraatissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) kauppapolitiikan yksikössä. Vastuualueisiini kuuluvat palveluiden kauppa ja digitaalinen kauppa.
Miten keksit hakea töihin OECD:lle?
- Hain valmistumiseni ja harjoittelujaksojeni jälkeen töitä nimenomaan Pariisista, ja kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneena OECD-järjestö oli luonnollisesti ykköshakukohde minulle! Ranskalais-suomalaisen kauppakamarin harjoittelun ansiosta olin verkostoitunut laajasti Pariisissa toimivien suomalaisten kanssa. Silloin kuulinkin Suomen pysyvän OECD-edustuston kautta, että OECD:n kauppapolitiikan yksikköön haettiin määräaikaiseksi työntekijäksi suomen kielen taitoista juristia avustamaan Suomea koskevan maaraportin laatimisessa, joten päätin hakea työtehtävää.
Millainen hakuprosessi oli?
- Ehdin käydä työhaastattelussa paikan päällä Pariisissa keväällä 2020, juuri ennen kuin koronapandemia sulki Ranskan useaksi kuukaudeksi. Sain työpaikan, mutta pandemian vuoksi työn luonne muuttui etätyönä tehtäväksi konsultoinniksi. Ja niinpä päädyin tekemään erilaisia projekteja OECD:lle freelance-pohjalta sekä kauppapolitiikan että investointien yksiköissä parin vuoden ajan.
- Samalla hain OECD:n avoimia virkoja, joiden hakuprosessiin kuuluu kirjallinen koe ja paneelihaastattelu. Hyvin sujuneen hakuprosessin jälkeen minulle tarjottiin kesällä 2022 virkaa tutusta kauppapolitiikan yksiköstä, missä aloitin syyskuussa 2022.
Mitä työtehtäviisi ja työnkuvaasi kuuluu?
- Työtehtäväni liittyvät pääosin OECD:n Services Trade Restrictiveness Index (STRI) ja Digital STRI -tietokantojen kehittämiseen ja niiden pohjalta tehtävään analyysiin ja politiikkasuosituksiin. STRI kartoittaa ja mittaa palveluiden kaupan esteitä 22 palvelualalla 51 maassa, lähdemateriaalinaan kunkin maan lainsäädäntö.
- Työnkuvaani kuuluu paljon projektinhallintaa ja työnohjausta, sillä koordinoin usean kymmenen hengen työpanosta näiden tietokantojen päivittämiseksi ja laajentamiseksi kattamaan uusia maita ja palvelualoja. Lisäksi viestin sidosryhmien kanssa, analysoin eri maiden palveluiden kauppaan liittyvää lainsäädäntöä ja laadin palveluiden kaupan eri osa-alueita ja maita koskevia raportteja.
Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne?
- Meitä on yksikössä yli 50 henkilöä, jotka työskentelevät pienemmissä projektitiimeissä erilaisten kauppapolitiikkaan liittyvien aiheiden parissa aina toimitusketjuista kestävään kauppaan.
Millaisen taustan omaavia työntekijöitä tiimissäsi on?
- Teen päivittäin yhteistyötä kollegoiden kanssa, jotka ovat enimmäkseen juristeja, mutta laajempaan tiimiimme kuuluu myös mm. taloustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä, tilastotieteilijöitä ja kielitieteilijöitä.
Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä?
- Pidän todella paljon kansainvälisestä ja monialaisesta työyhteisöstä, jollaista OECD edustaa. Omalle kohdalleni on lisäksi osunut sopivan haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä sekä supermukava tiimi ja hyvät esihenkilöt.
- Miinuksena voisin mainita isoon organisaatioon kenties erottamattomana osana kuuluvan byrokraattisuuden ja jähmeyden prosesseissa.
Jatkosuunnitelmasi?
- Olen toistaiseksi tyytyväinen nykyiseen tehtävääni, jossa on jatkuvasti mahdollisuuksia uuden oppimiselle.
Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?
- Jos pääset kirjalliseen kokeeseen ja haastatteluun asti, kannattaa valmistautua huolellisesti perehtymällä rekrytoivan tiimin vastuualueisiin ja tuoreimpiin julkaisuihin.
STRI(Linkki toiselle web-sivustolle.) pähkinänkuoressa
- OECD on seurannut palvelukauppapolitiikkaa vuodesta 2014 lähtien Services Trade Restrictiveness Indexin (STRI) kautta. STRI on työkalu, joka tarjoaa yleiskatsauksen sääntelyesteisiin 22 palvelualalla 51 maassa, edustaen yli 80 % maailmanlaajuisesta palvelukaupasta. Vuosittain päivitettävä STRI helpottaa palvelualojen lainsäädännön kansainvälistä vertailua sekä mahdollistaa uudistusvaihtoehtojen vaikutusten analysoinnin muun muassa STRI-simulaattorin(Linkki toiselle web-sivustolle.) avulla.
- Maailmantalous on yhä enemmän riippuvainen palveluista talouskasvun, työllisyyden ja innovaatioiden edistämiseksi. STRI-tietokantaa voidaankin hyödyntää muun muassa palveluiden kaupan elvyttämisstrategioissa. Viimeisin STRI-päivitys kertoo markkinoille pääsyn ja sääntelyn esteiden haittaavan edelleen reilua palvelukauppaa. Säännökset ovat usein myös erittäin hajanaisia maiden ja alojen välillä.
- Hallitukset voivat vastata palvelukauppaa haittaaviin sääntelyhaasteisiin muun muassa kansallisten uudistusten, WTO:n monenvälisten sopimusten ja alueellisten kauppasopimusten (RTA) palveluihin liittyvien määräysten avulla. OECD:n analyysi osoittaa, että kunnianhimoisten palvelukaupan uudistusten toteuttaminen voisi mahdollisesti johtaa jopa 1 biljoonan dollarin kustannussäästöihin vuodessa kaupan sektorilla.