HAASTATTELUSARJA OECD:LLÄ TYÖSKENTELEVISTÄ SUOMALAISISTA : Anna Pietikäinen, OECD:n Public Governance -direktoraatin sääntelypolitiikan osaston päällikkö

” Toimin osastopäällikkönä OECD:n Public Governance-direktoraatissa eli julkisen hallinnon pääosastolla, sääntelypolitiikan osaston johdossa. Autamme hallituksia valmistelemaan, toimeenpanemaan ja arvioimaan lakeja ja säädöksiä. Se voi kuulostaa abstraktilta, mutta sääntelypolitiikka luo pohjan monien käytännön toimien aikaansaamiseen. Jäsenmaiden palaute työtämme kohtaan on kiittävää ja arvostavaa, mikä tekee työstä merkityksellistä.”

Kuka olet ja mikä on taustasi? 

- Olen Anna Pietikäinen. Synnyin Suomessa Keravalla, mutta olen asunut suurimman osan elämästäni 10-vuotiaasta lähtien ulkomailla: Ranskassa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja myös vaihto-oppilaana Chilessä. 

- Valmistuin valtiotieteen maisteriksi London School of Economics (LSE)- ja Pariisin Institut d’études politiques (Sciences-Po)-opistoista. Aloitin urani Roomassa YK:n International Fund for Agricultural Development (IFAD)-erityisjärjestössä Suomen ulkoministeriön sponsoroimana apulaisasiantuntijana 2005. Suurkiitos heille siitä mahdollisuudesta! Työskentelin siellä viitisen vuotta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maaseudun kehittämisen rahoituksen parissa.

- Roomasta jatkoin työuraani Pariisiin OECD:lle, missä olen työskennellyt nyt 15 vuotta asiantuntija- ja päällikkötehtävissä. 

Missä tehtävässä toimit OECD:llä? 

- Nykyään toimin osastopäällikkönä OECD:n Public Governance -direktoraatissa eli julkisen hallinnon pääosastolla, sääntelypolitiikan osastolla johtamassa OECD:n työtä paremman sääntelyn alalla. Autamme hallituksia valmistelemaan, toimeenpanemaan ja arvioimaan lakeja ja säädöksiä. Se voi kuulostaa abstraktilta, mutta sääntelypolitiikka luo pohjan monien käytännön toimien aikaansaamiseen.

- Parhaillaan on menossa keskustelu siitä, miten sääntelyn keventämisen uskotaan kasvattavan talouskasvua ja hyvinvointia. Tiimini tekee yhteistyötä eri maiden hallintojen kanssa, jotta sääntely olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa.

Miten keksit hakea töihin OECD:lle? 

- YK:n kehitysyhteistyön käytännön projektien jälkeen OECD:n arvostettu työ kansainvälisten politiikkaohjelmien, politiikka-analyysin ja vuoropuhelun parissa tuntui luonnolliselta jatkolta urallani.

- Viidentoista vuoden aikana olen saanut tehdä työtä asiakysymysten parissa OECD:n Development Centre-, Sahel and West Africa Club- sekä Public Governance Directorate -pääosastoilla.

Millainen hakuprosessi oli?

- Hain pariinkin paikkaan OECD:n kehitysyhteistyötiimeihin ennen kuin sain työpaikan. Hakuprosessiin kuului silloin esitelmän laatiminen ja sen esittely tiimille, sekä teknistä ja tietopohjaista osaamista testaava työhaastattelu. Nykyään hakuprosessiin sisältyy kirjallinen osio, jossa arvioidan hakijan sisällöllistä osaamista, videohaastattelu sekä syvällinen haastattelu.

- Myös OECD:llä jo työskentelevät sisäiset hakijat käyvät läpi saman monivaiheisen hakuprosessin. Päällikkötehtäviin on sen lisäksi psykologiset testit.

Mitä työtehtäviisi ja työnkuvaasi kuuluu?

- Työpäiväni ovat hyvin nopeatempoisia ja vaihtelevia! Vastuullani on OECD:n sääntelypolitiikan komitean (Regulatory policy commmittee) työn valmistelu. Komitea tuo yhteen eri jäsenmaiden edustajat, tavoitteenaan luoda ja arvioida toimintamalleja, jotka tukevat vaikuttavampaa sääntelyä. Komitean tapaamisissa sovitaan strategisista linjauksista ja arvioidaan politiikkatoimia.

- Tiimini valmistelee komitean asiakirjat ja kokousmateriaalit. Laadimme myös kyselyitä ja arvioita jäsenmaiden politiikkatoimista, ja tuemme jäsenmaita sääntelyuudistuksissa. Vastuullani on työn laadullinen ohjaus ja tiimini työskentelyedellytysten varmistaminen.

Millainen on yksikön ja tiimisi rakenne? 

- Julkisen hallinnon pääosastolla on yhteensä kymmenen osastoa, missä työskentelee yhteensä yli 300 henkilöä. Omaan tiimiini kuuluu 45 henkilöä, jotka on jaettu viiteen asiantuntijatiimiin aihealueittain.

Millaisen taustan omaavia työntekijöitä tiimissäsi on?

- Työtiimini on monialainen ja hyvin kansainvälinen: asiantuntijoina on juristeja, ekonomisteja ja hallintotieteilijöitä 22 eri maasta! Monialaisuudesta on etua lainsäädännön kehittämistyössä. Monella asiantuntijalla on kokemusta jäsenmaiden hallinnossa työskentelystä.

Plussat/miinukset OECD:llä työskentelyssä? 

- On todella inspiroivaa saada työskennellä alansa johtavien asiantuntijoiden kanssa. OECD:n yksi vahvuus onkin juuri asiantuntijoiden korkea ammattiosaaminen. Myös jäsenmaiden palaute työtämme kohtaan on kiittävää ja arvostavaa, mikä tekee työstä merkityksellistä.

- Toisaalta työskentely OECD:llä on myös vaativaa. On tärkeää osata joustaa ja ymmärtää muun muassa eri aiheiden alueellisia eroja.

Jatkosuunnitelmasi?

- Nautin kansainvälisen järjestön työilmapiiristä ja päällikkönä työskennellessäni opin jatkuvasti lisää. Paremman sääntelyn kehittäminen on laaja-alaista ja mielekästä ja viihdyn hyvin nykyisessä tehtävässäni.

Mitä antaisit neuvoksi OECD:lle töihin hakeville suomalaisille?

- Pidän tärkeänä sitä, että työnhakija on tutustunut etukäteen OECD:n työhön ja osaa esitellä osaamistaan ja kokemustaan suhteessa tehtävässä mainittuihin vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Kokemus julkishallinnosta ja/tai kansainvälisistä verkostoista on usein eduksi. Työnhakuprosessi on toisinaan pitkä ja vaatii kärsivällisyyttä. On tärkeää osata esitellä itsensä ja osaamisensa rekrytoijille hakuprosessin aikana!