EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa, kun tarkastellaan koko työikäisen väestön koulutustasoa.

Suomessa, joka yhä tunnetaan maailmalla koulutuksen ja osaamisen korkeasta tasosta, on viime vuosina keskusteltu koulutustason noususta ja sen hidastumisesta, sekä niiden mahdollisista vaikutuksista työmarkkinoilla. Erityiskysymyksenä on keskusteltu siitä, miten Suomen tilanne eroaa muista kehittyneistä maista. Tähän keskusteluun ovat heti vuoden alussa tulleet osallistuneiksi niin OECD kuin Euroopan komissiokin. Suomi poikkeaa EU- ja OECD- maiden yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua.

OECD julkisti Helsingissä tammikuun lopussa Suomen talouskatsauksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Katsaus kiinnitti huomiota siihen, että myös Suomen koulutustaso on korkea, mutta edistys on hidastunut ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nuorissa ikäryhmissä on OECD-keskiarvon alapuolella.

Työikäisten koulutustason nousu hidastuu

Työikäisessä väestössä koulutustason nousu kuitenkin jatkuu senkin jälkeen kun koulutustason nousu nuorissa ikäryhmissä pysähtyy. Nousu jatkuu niin kauan kuin työmarkkinoille tulee koulutetumpia ikäluokkia kuin niiltä poistuu. Suomessa nousu pysähtyi nuorissa ikäluokissa 1990-luvun lopussa ja 1970-luvun lopulla syntyneet ikäluokat näyttävät jäävän koulutetummiksi kuin 1980-luvulla syntyneet(Linkki toiselle web-sivustolle.).(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Kun tulijoiden koulutustaso on vakiintunut jo 1990-luvulla, mutta eläkkeelle jäävien koulutustaso noussut nopeasti, työikäisen väestön koulutustason nousu hidastuu jatkuvasti.

Koko väestön koulutustason nousun hidastumiseen kiinnitti huomionsa helmikuun lopussa Euroopan komissio:(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ”Suomi poikkeaa EU:n yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua. Vuoteen 2025 mennessä korkea-asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuuden ennustetaan Suomessa laskevan 37,1 prosenttiin, kun se oli 39,2 prosenttia vuonna 2013.”

Komission arvio perustuu Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin ennakointiin(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa on ennustettu sekä työvoiman että työmarkkinatarpeen kehitystä EU-maissa, Norjassa, Sveitsissä ja Islannissa.

2000-luku toi muutoksen

Kasvun pysähtyminen vaikuttaa varsin nopeasti Suomen sijoittumiseen kansainvälisessä vertailussa, koska koulutustaso nousee nopeasti lähes kaikissa kehittyneissä (ja vähemmän kehittyneissä maissa).

Nuorissa ikäryhmissä(Linkki toiselle web-sivustolle.) suhteellinen asemamme muuttui hieman 1990-luvun aikana eräiden koulutustasoaan nopeasti nostaneiden maiden noustua Suomen ohitse. Varsinainen suuri muutos on kuitenkin tapahtunut 2000-luvulla, kun OECD- ja EU-maiden pääjoukot ovat saavuttaneet ja suurelta osin ohittaneet Suomen nuorten ikäryhmien koulutustasossa.

Nyt odotettavissa on, että sama kehitys tapahtuu koko työikäisessä väestössä. Lähes kaikissa maissa nuoret ikäryhmät ovat huomattavasti vanhempia ikäryhmiä koulutetumpia, minkä seurauksena koulutustason nousu jatkuu vahvana vielä pitkään. Suomen työikäisen väestön vakiintuessa odotettavissa on, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomi siirtyy koko työikäisen väestön koulutustasossa EU-maiden kärkijoukosta lähelle keskijoukkoa.

vaaleansininen = Suomi

Aleksi Kalenius, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä