Education at a Glance 2016 - pitkä vilkaisu koulutusketjuun
Kansainvälisen koulutustilastovuoden itseoikeutettu kohokohta on Education at a Glance –julkaisun ilmestyminen. Viime vuonna käyttöön otetun uuden koulutustasoluokituksen kaltaista uutuutta ei tänä vuonna nähdä. Lähes yhtä suuri uutuus on kuitenkin se, että yli 500-sivuiseksi paisunut vilkaisu koulutukseen on ensi kertaa sivumäärältään suppeampi kuin edellisenä vuonna.
Julkaisu esittelee perusteellisesti ja monipuolisesti OECD:n jäsenmaiden ja eräiden kumppanimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutusjärjestelmän toiminnallisia tunnuslukuja sekä koulutuksen kustannuksia ja vaikutuksia niin työllisyyteen kuin tulotasoon.
Muutokset niin väestön koulutustasossa kuin koulutusjärjestelmien keskeisissä ominaisuuksissa ovat tyypillisesti hitaita. Suomen perustilanne onkin varsin vakaa. Matalasti koulutettujen osuus aikuisista tai nuorista on Suomea pienempi vain kolmasosassa OECD-maista. Korkeasti koulutettujen aikuisten osalta Suomi piti paikkansa OECD-maiden kärkikolmanneksessa ja nuorten osalta heti keskitason alapuolella.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on selvästi alle vertailumaiden tason, erityisesti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Toisen asteen koulutuksessa nuorten koulutukseen osallistuminen on hyvällä tasolla ja aikuisten osallistuminen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Korkea-asteella koulutuksen osallistumisaste ylittää OECD-keskiarvon, vaikka vuodesta 2005 tapahtunut lasku on heikentänyt sijoitusta merkittävästi. Ensi kertaa korkea-asteen opinnot aloittavien osuus ikäluokasta on Suomessa verraten alhainen, erityisesti tarkasteltaessa alle 25-vuotiaana opinnot aloittavia.
Suomi panostaa koulutukseen kansainvälisesti verraten runsaasti resursseja. Varhaiskasvatuksen resursointi on kansainvälisesti hyvällä tasolla. Perusasteen koulutuksessa resurssitaso on kansainvälisesti verraten hyvä ja oppilaskohtaiset panostukset korkeita erityisesti perusasteen yläluokilla. Kokonaistuntimäärä on verrattain alhainen ja luokkakoko alle kansainvälisesti tyypillisen tason. Korkea-asteen koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa maailman huippuluokkaa ja kokonaisrahoituskin kansainvälisesti korkealla tasolla, erityisesti jos tarkastellaan opiskeluajan kokonaiskustannuksia.