Digitalisaatiolla keskeinen rooli pk-yritysten tuottavuuden lisäyksessä

Digitalisaatiolla keskeinen rooli pk-yritysten tuottavuuden lisäyksessä

OECD:n Digital for SMEs -aloitteen ja pk-yritystyöryhmän työn tuloksena syntynyt raportti pk-yritysten digitalisaatiosta, Digital Transformation of SMEs, julkistettin helmikuun alussa. Raportti tarkastelee digitaalisuuden mahdollisuuksia ja haasteita yrityksissä mukaan lukien koronakriisin vaikutukset. Keskeisiä teemoja ovat pk-yritykset ja digitaalinen turvallisuus, verkkoalustat, lohkoketjuekosysteemit sekä tekoäly. Mahdollisuuksien lisäksi esiin tuodaan myös digitaalisuuden hyödyntämisen esteitä ja ehdotetaan konkreettisia toimia pk-yritysten digitaalisuuden vauhdittamiseen ja digipolitiikan edistämiseen.

Digitalisaatio tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja tuloksen parantamiseen sekä innovaatioiden ja tuottavuuden lisäämiseen. Se myös luo pk-yrityksille edellytyksiä tasavertaisempaan kilpailuun suurempien yritysten kanssa. Koronakriisi on entisestään korostanut tarvetta digitalisaation omaksumiseen pk-yrityksissä ja yritysten parempaan sopeutumiskykyyn; esimerkiksi monet yritykset joutuivat kriisin seurauksena muuttamaan fyysiseen läsnäoloon ja vuorovaikutukseen perustuvia liiketoimintamallejaan ja löytämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Samaan aikaan jo aiemmin esiintynyt kuilu digitaaliset toimintamallit nopeasti omaksuneiden yritysten ja murroksessa hitaammin etenevien yritysten välillä on kasvanut.

’Digitaalinen kuilu’ edelläkävijäyritysten ja hitaampien omaksujien välillä näkyy erityisen selvästi edistyneiden teknologioiden kohdalla tai suurta massaa edellyttävissä sovelluksissa (esim. data-analytiikka, ERP-järjestelmät, pilvipalvelujen hyödyntäminen). Myös eri alojen väliset erot ovat suuria: osaamisintensiivisillä aloilla yritykset käyttävät eri tyyppisiä teknologioita tehokkaammin, kun taas muilla aloilla hyödyntäminen on selvästi vähäisempää.

Digitalisaatio on monitahoinen kokonaisuus ja edellyttää erilaisten strategisten resurssien yhdistämistä. Pienemmillä yrityksillä tarvittavaa osaamista ja resursseja ei välttämättä löydy ja ne kohtaavatkin muita todennäköisemmin haasteita uusien digitaalisten mallien ja käytäntöjen omaksumisessa. Ensimmäiset kyselytutkimukset yrityksille koronakriisin alkamisen jälkeen osoittavat, että jopa 70% pk-yrityksistä toimii kriisin seurauksena entistä digitaalisemmin. Mikäli yritykset panostavat digitaalisten liiketoimintamallien kehittämiseen myös kriisin päätyttyä, se todennäköisesti lisää niiden joustavuutta ja sopeutumiskykyä jatkossakin.

Valtioiden politiikkatoimilla on tärkeä rooli yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Pk-yritysten keskinäinen erilaisuus ja monimuotoisuus aiheuttaa osaltaan haasteita toimenpiteiden suunnitteluun; joillakin valtioista toimenpiteitä ja ohjelmia löytyy varta vasten räätälöityinä pk-yrityksille, joillakin toimet taas on valtavirtaistettu osaksi muuta yrityspolitiikkaa. Politiikkatoimista keskeisiä ovat lainsäädännöllisten tai markkinoita vääristävien esteiden poistaminen ja julkisten palvelujen digitalisaatio, lisäksi tukea voidaan kohdistaa esimerkiksi murroksen edellyttämään koulutukseen ja rahoitukseen sekä tietoisuuden lisäämiseen digitaalisesta turvallisuudesta.

Pk-yritysten digitalisaation tukeminen ja toimet yritysten kilpailukyvyn ja joustavuuden lisäämiseen ovat keskeinen osa hallitusten pandemian voittamiseen ja sen jälkeiseen aikaan tähtääviä elvytyspaketteja. OECD tuottaa tutkimuslähtöistä dataa, joka osaltaan tarjoaa tukea valtioiden politiikkatoimien suunnitteluun.

Digital for SMEs (D4SME) -aloite: OECD:n ja yrityksiä edustavan BIAC:n yhteiseen aloitteeseen osallistuvat valtioiden, suurten ja pienten yritysten, järjestöjen sekä alueiden ja kaupunkien edustajat tavoitteena käydä vuoropuhelua ja löytää ratkaisuja digitaalisuuden hyödyntämiseen pk-yrityksissä.