Vesihanke Nepalissa paransi satojen tuhansien ihmisten elämää

Vesivarainhoitohanke Nepalin Kaukolännessä toi vuosina 2006–2022 puhtaan veden yli 600 000 ihmiselle. Samalla se edisti terveyttä ja ruokaturvaa, naisten ja vähemmistöjen oikeuksia sekä taloudellista toimeentuloa.

Kaukolänsi kuuluu Nepalin vähiten kehittyneisiin ja köyhimpiin alueisiin. Palvelut, kuten terveysasema tai koulu, saattavat sijaita yli tunnin patikkamatkan päässä. Aivan kaikkiin vuoristokyliin ei ole vieläkään tieyhteyttä.

Teiden puuttuminen teki hankkeen toteutuksesta erittäin vaativan. Osaan kylistä jouduttiin kaikki tarvikkeet, kuten sementtisäkit, kuljettamaan ihmisvoimin.

Kaukolännen vesivarainhoitohanke on tukenut Nepalin omia kehitystavoitteita. Vuosiin 2006–2022 sisältyy kolme hankekautta, joista viimeisin kattaa vuodet 2016–2022. Euroopan unioni vaikuttui työn tuloksista ja liittyi tukemaan hankkeen kolmatta vaihetta vuodesta 2016.

EU:n sekä Suomen ja Nepalin valtioiden lisäksi hankkeen rahoitukseen ja toteutukseen osallistuivat merkittävällä panoksella myös alueen kunnat ja paikalliset asukkaat.

Paikallisten osallistuminen takaa tulosten kestävyyttä

Kehitysyhteistyöhanke levittäytyi yli 60 kunnan alueelle Sudurpaschimin ja Karnalin provinsseissa. Kunnat ja kylien asukkaat sitoutuivat vahvasti hankkeeseen, millä on suuri merkitys tulosten kestävyyden näkökulmasta.

”Hankkeen kolmannessa vaiheessa kunnat ja kyläyhteisöt lähes kaksinkertaistivat osallistumisensa hankkeen kustannuksiin, mikä kertoo luottamuksesta työn tuloksellisuuteen”, sanoo kehityspolitiikan vesialan erityisasiantuntija Jari Laukka Suomen Kathmandun-edustustosta.

Kylien asukkaat osallistuivat hankkeeseen erityisesti työpanoksellaan. He kaivoivat lapioin vesiputket vajaan metrin syvyyteen maan alle, missä ne ovat turvassa maanvyörymiltä. Pituutta kullakin putkistolla on useita kilometrejä vuoriston vesilähteestä kylän vesisäiliöön.

Isosta betonisäiliöstä vesi johdetaan asukkaiden pihojen ja julkisten rakennusten, kuten koulujen, vesipisteisiin. Vesisäiliöitä rakennettiin koko hankkeen aikana kyliin yli 1 000 kappaletta ja julkisia vesipisteitä 4 700 kappaletta.

Kylien asukkaita koulutettiin vesijärjestelmän rakentamiseen sekä huoltoon ja korjauksiin. Jokaiselle vesijärjestelmälle on palkattu huollosta vastaava työntekijä, jonka tehtävänä on kuukausittain tarkistaa rakenteiden kunto ja toimivuus sekä tarvittaessa korjata viat.

Tamakhani Bhogawan alakoulun yhteyteen rakennetun käsienpesupaikan huollosta vastaa kyläyhteisön palkkaamana Dilip Sing Dhami.

”Vesilähde, josta vesi tulee hanoihin, sijaitsee kolmen kilometrin päässä”, kertoo Dilip Sing Dhami.

Vastuu vesijärjestelmien toimivuudesta hankkeen loputtua on käyttäjien edustajista koostuvilla vesikäyttäjäkomiteoilla. Ne keräävät käyttäjiltä pientä vesimaksua, jolla katetaan pienet korjaukset ja huoltotyöntekijän palkka. Kunnat vastaavat suuremmista korjaustarpeista.

Hankkeen myötä vesialan osaaminen ja hallinnointi ovat parantuneet kuntatasolla.

Muutakin kuin perunaa

Apihimalin kunnassa rakennettiin hankkeen tuella ja kyläläisten voimin omat vesipisteet joka pihapiiriin.

Suurin vaikutus veden parantuneella saatavuudella on naisten ja tyttöjen elämään. Aiemmin naisilta saattoi kulua useita tunteja päivässä vedenhakuun.

Naiset käyttävät veden hakemisesta säästynyttä aikaa viljelyyn kotipuutarhassaan tai kasvihuoneessa. Kastelujärjestelmien rakentaminen on tehnyt mahdolliseksi viljelyn kasvihuoneissa. Lapset voivat käyttää vedenhausta säästyneen ajan opiskeluun.

Lalita Dhami toimii yhteisössään puutarhaviljelmien kehittämisen vetäjänä. Hänen mukaansa erityisesti lapset ovat tyytyväisiä, kun ruokana on muutakin kuin perunaa.

”Aikaisemmin viljelimme vain perunoita. Nyt meistä on tullut lihavampia, kun ruoka on monipuolistunut”, Lalita Dhami nauraa vatsaansa osoittaen.

Kastelujärjestelmät ja kasvihuoneet ovat parantaneet ruokaturvaa. Kastelun ansiosta kasvihuoneissa voi viljellä luontaista kasvukautta pidempään ja siten saada monipuolista ravintoa lähes ympäri vuoden.

Yli oman perheen tarpeen jäävää satoa voi myydä ja samalla ansaita lisätuloja. Omien tulojen ansaitseminen on tuonut naisille arvostusta ja parantanut heidän asemaansa yhteisöissään.

Veden saatavuuden parantaminen tukee myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Himalajan vuoriston rinteillä sateiden ennakoitavuus on heikentynyt. Vuoristojen vesilähteet, joista aiemmin saatiin hyvin vettä, ovat useammin kuivia.

Luonnonkatastrofien, kuten maanvyörymien ja -järistysten, seurauksia silmällä pitäen kylissä tehtiin varautumissuunnitelmat vesijärjestelmien rikkoutumisen varalta.

Kaukolännen vesivarainhoitohankkeen toteutti Finnish Consulting Group, FCG.

Kaukolännen vesivarainhoitohankkeesta valmistui riippumaton arviointi kesäkuussa 2022: 

Ex-Post Evaluation of Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal (RWSSP-WN) 2008–2019 and Final Evaluation of Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP) 2006–2022 (PDF, englanniksi, 2,3 MB)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project, RVWRMP), rahoitus vuosina 2006–2022:

• Nepalin valtio: 20,6 milj. euroa

• Nepalin kunnat: 10 milj. euroa

• Hyödynsaajat: 17 milj. euroa; suurin osa työpanosta

• EU: 20 milj. euroa

• Suomi: 43,5 milj. euroa