Suomi jatkaa Nepalin tukemista – jatkossa panostetaan myös kauppasuhteisiin

Nepalin ja Suomen edustajat kokoontuivat syyskuun alussa Helsingissä sopimaan maiden välisen yhteistyön jatkosta. Osana vierailua Nepalin valtiovarainministeriön virkamiehet tutustuivat suomalaiseen opetukseen ja yritystoimintaan.

Suomi on tukenut Nepalin kehitystä jo 1980-luvulta lähtien. Parhaillaan Suomi päivittää kehitysyhteistyön maastrategiaansa Nepalissa vuosille 2016–2019.

Suomi tukee Nepalia kehitysyhteistyövaroin vuosina 2016–18 noin 12 miljoonalla eurolla per vuosi.

Tulevina vuosina Suomen tuki keskittyy pääasiassa Nepalin vesihuollon parantamiseen ja peruskoulutuksen laadun kehittämiseen. Näiden lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi syrjäytyneiden naisten työllistämisen eteen sekä oikeusjärjestelmän vahvistamiseksi. Suomen tuella on saavutettu näillä sektoreilla hyviä tuloksia Nepalissa, ja Suomella on niissä vahvaa osaamista tarjolla.

Nepalin valtiovarainministeriön virkamies Baikuntha Aryal esittelee suomalaisyrityksille Nepalin yritysympäristön kehitysponnistuksia. Kuva: Sebastian Gahnström

Suomen tekemän kehitysyhteistyön määrä Nepalissa on laskenut aiempien vuosien tasosta merkittävästi tämän vuoden budjettileikkausten myötä. Osana budjettileikkauksia metsäsektorin yhteistyö Nepalissa joudutaan lopettamaan.

Suomen ja Nepalin delegaatiot kuitenkin totesivat, että Suomella on jatkossakin hyvin fokusoitu ja tuloksellinen ohjelma Nepalissa. Suomen ja Nepalin suhteet jatkuvat läheisinä.

Huhtikuun 2015 maanjäristysten jälkeen Suomi tuki Nepalia 2 miljoonan euron hätäavulla, ja on välittömien tuhojen korjaamisen jälkeen sitoutunut auttamaan Nepalia koulujen ja kotien jälleenrakennuksessa toisella 2 miljoonan euron panostuksella. Työtä on vielä paljon jäljellä, ja jälleenrakennuksen arvellaan kestävän viisi vuotta.

Kauppasuhteisiin halutaan vauhtia

Nepalin valtion edustajien ja ulkoministeriön virkamiesten kesken käydyissä keskusteluissa todettiin kahdenvälisten suhteiden olevan erinomaiset. Siksi mailla on hyvä pohja laajentaa suhteita jatkossa kattamaan entistä enemmän myös kaupallisia yhteyksiä.

Nepal panostaa jatkossa vahvasti kauppa- ja investointiympäristön parantamiseen muun muassa lainsäädäntöä muuttamalla ja sääntelyä helpottamalla. Ulkomaiset investoinnit nähdään välttämättöminä maan kehityksen kannalta.

Suomi voi tarjota osaamistaan aloilla, jotka ovat Nepalin kehityksen kannalta tärkeitä, kuten uusiutuva energia, cleantech, opetus ja informaatioteknologia. Nepalilaisille vieraille järjestettiin siksi vierailun oheen ohjelmaa, jossa esiteltiin suomalaista osaamista eri aloilta.

Vieraat pääsivät ensin tutustumaan Suomen opetussektoriin vierailulla Opetushallitukseen. Keskusteluissa painopiste oli ammattiopetuksessa sekä sen arvioimisessa ja kehittämisessä.

Myös lounastauko osoittautui tärkeäksi osaksi vierailua: Nepalilaisvieraat olivat erittäin kiinnostuneita suomalaisyrityksen rantaravintolalle toimittamista saniteettitiloista. Suomalainen cleantech-osaaminen ja etenkin vedettömät wc-ratkaisut kirvoittivat paljon kysymyksiä.

Maiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa Nepalia edustivat valtiovarainministeriön virkamiehet Narayan Dhakal ja Baikuntha Aryal. Suomen Nepalin-suurlähettiläs Jorma Suvanto vei vieraat neuvottelupäivän jälkeen tutustumaan Helsinkiin mereltä käsin. Kuva: Sebastian Gahnström

Finnpartnershipin tiloissa järjestettiin Nepal-aiheinen yritysyhteistyö-tilaisuus. Paikalla oli erilaisia suomalaisia cleantech-, energia- ja metsäpalveluyrityksiä, jotka esittelivät nepalilaisille vieraille tuotteitaan ja ideoitaan.

Tilaisuudessa jaettiin paljon hyvää tietoa sekä suomalaisyritysten osaamisesta että Nepalin toimintaympäristöstä. Samalla solmittiin hyödyllisiä kontakteja tulevaa varten ja pohjustettiin yhteistyön laajentumista.

Sebastian Gahnström

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastolla Nepal-vastuuvirkamiehenä.