Suurlähetystön tilinpäätös 2021

Vuosi 2021 oli edeltäjänsä tapaan poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi. Suurlähetystö jatkoi toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa. Mennyt kesä ja syksy olivat Norjassa pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten suhteen rauhallista aikaa. Norjassa yhteiskunta avattiin kokonaan syyskuussa, kunnes joulun lähestyessä voimakkaita rajoitustoimenpiteitä taas otettiin käyttöön. Mennyt vuosi oli kaikesta huolimatta tapahtumien täyteinen. Sekä ulkoministeri Pekka Haavisto, että kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ehtivät vierailla Norjassa. Maakuvatyön parissa nostimme esiin suomalaista kiertotalousosaamista ja terveysteknologiaa. 

Norjan ja Suomen väliset suhteet ovat erinomaiset       

Maidemme väliset suhteet ovat vahvistuneet kuluneena vuonna, sekä pandemiasta johtuen että siitä huolimatta. Suomen ja Norjan viranomaiset ovat pitäneet säännöllisesti yhteyttä pandemian hallitsemiseksi. Suljetut rajat ja maahantulorajoitukset ovat olleet poikkeuksellisia meille pohjoismaalaisille.

Pääministeri Sanna Marin piti puheenvuoron helmikuussa Arctic Frontiers-seminaarissa(Linkki toiselle web-sivustolle.). Samoin helmikuussa pohjoismaiset ulkoministerit keskustelivat Hanalys-seminaarissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Suomalaisille ja norjalaisille nuorille suuntautuvan Arctic Lead-johtamisohjelman(Linkki toiselle web-sivustolle.) toinen moduuli järjestettiin toukokuussa yhteistyössä Hanasaaren ja Norjan Helsingin suurlähetystön kanssa. Lokakuussa suurlähettiläs Antell otti vastaan kulttuurisektorin johtajille suunnatun Business of Culture Alumni-ohjelman(Linkki toiselle web-sivustolle.) osallistujia residenssissä. Aalto-yliopiston, norjalaisen BI-kauppakorkeakoulun sekä Ruotsin kansallismuseon yhteistyössä järjestämä ohjelma jatkuu myös tänä vuonna.

Business Finland, Innovasjon Norge sekä Business Sweden allekirjoittivat pohjoismaisen yhteistyösopimuksen huhtikuussa. Sopimuksessa on konkreettisia suunnitelmia mm. yhteistyön lisäämiseksi akkuteollisuuden sekä terveysteknologian parissa.

Vas. lähetystöneuvos Maria Forslund, kenraali Eirik Kristoffersen, eversti Janne Kempas, suurlähettiläs Mikael Antell ja komentajakapteeni Ingrid Bruvik Kvamme.

Norjan ja Suomen välistä puolustusyhteistyötä kehitetään ja tiivistetään kesällä allekirjoitetun puitejärjestelyn myötä. Syksyllä julkaistu puolustusselonteko(Linkki toiselle web-sivustolle.) korostaa Norjan roolia Suomelle tärkeänä partnerina. Norjan puolustusvoimien komentaja kenraali Eirik Kristoffersen vieraili Suomessa ja tapasi presidentti Sauli Niinistön(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä puolustusministeri Antti Kaikkosen marraskuun lopussa.

Norja on kiinnostanut Suomen mediaa. Suurlähettilästä ja muita suurlähetystön työntekijöitä on haastateltu lukuisissa suomalaisohjelmissa ja –julkaisuissa. Myös norjalaisen median kiinnostus Suomeen on lisääntynyt. Tästä esimerkkinä Aftenposten-sanomalehden viikkoliite A-magasinetin marraskuussa julkaisema useamman aukeaman pituinen pääministeri Sanna Marinin haastattelu(Linkki toiselle web-sivustolle.). Lisääntyneestä kiinnostuksesta kertoo myös Norjan yleisradion päätös avata uudelleen pohjoismaisen kirjeenvaihtajan tehtävä(Linkki toiselle web-sivustolle.). Tukholmasta käsin toimiva tuleva kirjeenvaihtaja seuraa myös Suomen tapahtumia.

Vieraita Suomesta

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili lokakuun lopussa Tromssassa, jossa Suomi otti vastaan Norjalta Barentsin euroarktisen neuvoston BEAC:n kiertävän puheenjohtajuuden(Linkki toiselle web-sivustolle.). Samalla Haavisto tapasi ensimmäistä kertaa Norjan uuden ulkoministerin Anniken Huitfeldtin. Maidemme välinen arktinen yhteistyö on läheistä ja toimii hyvin.

Vas: Norjan Suomen suurlähettiläs Dag Stangnes, ulkoministeri Pekka Haavisto, Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt, suurlähettiläs Mikael Antell.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen vieraili Oslossa marraskuussa. Anttonen tapasi suomalaisia Norjassa toimivia energia-alan yrityksiä, Norjalais-suomalaisen kauppayhdistyksen ja vieraili Equinorilla. Lisäksi hänellä oli useita tapaamisia Norjan ulkoministeriössä ja yhteistapaaminen suurlähetystön työntekijöiden kanssa(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avaamassa The future of shipping-seminaaria.

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin marraskuisen vierailun(Linkki toiselle web-sivustolle.) kohokohta oli suurlähetystön yhdessä Suomen ja Norjan varustamoliittojen kanssa järjestämä seminaari ”The Future of Shipping(Linkki toiselle web-sivustolle.)”. Sekä Suomi että Norja ovat johtavia digitaalisen ja päästöttömän merenkulun teknologiaa kehittäviä maita. Skinnari tapasi myös useita Norjan uusista ministereistä. Tapaamisia oli sovittu kehitysyhteistyöministeri Anne Beathe Tvinnereimin, kalastus- ja meriministeri Bjørnar Skjæranin sekä elinkeinoministeri Jan Christian Vestren kanssa. Ministeri Skinnari vieraili myös Klemetsrudissa tutustumassa suomalaisen Fortumin ja Oslon kaupungin hiilidioksidintalteenottolaitoksen toimintaan.

Norjassa markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Norjalla ja Suomella on samat haasteet – vihreän muutoksen läpivieminen ja väestön vanheneminen. Haasteet tarjoavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia suomalaisyrityksille(Linkki toiselle web-sivustolle.). Kysyntää Norjassa on erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävälliselle teknologialle, biopolttoaineille, kiertotalousosaamiselle, uusiutuvalle energialle, vihreälle merenkululle ja terveydenhuollon ratkaisuille.

Suurlähettiläs Mikael Antell toivotti osallistujat tervetulleeksi akkutapahtumaan.

Norjalainen akkualan huipputoimija FREYR Battery ja Vaasan kaupunki sekä Finnish Minerals julkistivat syksyllä 2021 aiesopimuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.). FREYR ja suomalaispartnerit kertoivat marraskuussa suunnitelmistaan akkukennoteknologian kehittämiseksi ja tuottamiseksi Vaasassa suurlähettilään residenssissä järjestetyssä tilaisuudessa(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Suomalais-norjalainen kauppayhdistys sai uuden hallituksen(Linkki toiselle web-sivustolle.). Hallituksen puheenjohtaja on suomalainen asianajaja Aki Viitala.

Suomalaisosaaminen esillä laajasti

Syyskuussa suurlähettiläs Mikael Antell vieraili perinteisillä metsäsuomalaisten päivillä Finnskogenissa(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa hänet nimitettiin Finnskogenin ”presidentiksi”. Norjan tuleva pääministeri Jonas Gahr Støre oli kunniavieras ja sai ennen valintaansa kokeilla Finnskogenin pääministerin tehtäviä. Suurlähettiläs Antell ehti vieraili myös mm. Bodøssä(Linkki toiselle web-sivustolle.), Tønsbergissa, Larvikissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Valdresissa.  

          

Syyskuussa järjestimme yhdessä Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin sekä Business Finlandin kanssa Oslon innovaatioviikkojen osana Sustainable Building Now-webinaarin(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka teemana oli kestävät ratkaisut rakentamisessa. Suomesta osaamistaan esittelivät Woodio, Betolar sekä EcoUp.

Terveysteknologia oli Business Finlandin ja suurlähetystön marraskuisen tapahtuman teemana. Suomalaisosaamista erityisesti syöpäpotilaiden etähoidossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) esiteltiin norjalaisyleisölle.

Uusia kasvoja suurlähetystössä ja muuttuvia suunnitelmia

Suurlähetystön pitkäaikainen autonkuljettaja ja vahtimestari Samuel LooTee jäi eläkkeelle kesällä. Hänen seuraajanaan aloitti Erland Lønnum. Lähetystöneuvos Ann-Mari Fröbergin Norjan komennus päättyi ja seuraajansa Maria Forslund aloitti suurlähetystössä elokuussa. Suomeen palasi myös puolustusasiamies Juha Tuominen, jonka seuraaja eversti Janne Kempas aloitti tehtävässä niin ikään elokuun alussa. 

Suurlähettiläs Mikael Antell luovutti kunniamerkin osastopäällikkö Knut Haugelle.

Perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto jouduttiin perumaan. Suurlähettiläs sai silti ilon jakaa Suomen Leijonan komentajamerkin Norjan ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja pohjoisten alueiden osaston osastopäällikkö Knut Haugelle(Linkki toiselle web-sivustolle.). Hän sai kunniamerkin panoksestaan suomalais-norjalaisen ja pohjoismaisen yhteistyön eteen.

Konsulaatti piti ovet auki ja passeja ja henkilökortteja myönnettiin 639 kpl, mikä on sata kappaletta enemmän kuin edeltävänä vuonna. Konsulaatin piti kiireisenä myös nopeasti muuttuvista matkustusrajoituksista tiedottaminen. Konsulaatti jatkaa edelleen ajanvarauksella(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja rajoitetuilla puhelinajoilla, jotta voimme palvella mahdollisimman montaa myös tätä vuonna. Konsulaatin kuluneesta vuodesta voit lukea tarkemmin täällä.