Norjassa ahkeroidaan cleantech-aloilla
Puhtaitten teknologioiden aloitteita on Norjassa tehtailtu viime aikoina tiuhaan tahtiin. Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen rakennettavan Carbon Capture and Storage (CCS) -testilaitoksen rakennustyöt on saatu alkuun, ja sen on määrä valmistua vuoden vaihteessa 2011-2012. Hiilidioksidin varastoinnista povataan Norjalle merkittävää liiketoimintamahdollisuutta. Muita aiheita Oslon suurlähetystön raportissa ovat seuraavat. Biodieselin verotus nousee Norjassa samaan suuruusluokkaan tavallisen dieselin kanssa. Norjassa investoidaan tulevina vuosina merkittävästi sähköverkkojen uudistus- ja parannustöihin. Norjassa on tänä vuonna aloittanut toimintansa kahdeksan ympäristöystävällisen energian tutkimuskeskusta, jotka keskittyvät mm. offshore-tuulienergiaan, aurinkoenergiaan, energiatehokkaaseen rakentamiseen ja CCS-teknologiaan. Statkraft avasi Norjaan maailman ensimmäisen osmoosia hyödyntävän suolavesivoimalan. Hammerfest Strøm on kehittänyt vuorovesivoimateknologiaa, ja on avaamassa ensimmäistä täysikokoista voimalaa Skotlantiin vuonna 2010. Trondheimin biokaasuhankkeeseen ovat päässeet mukaan myös suomalaiset Preseco- ja BMH-yritykset.
Biodieselin verotus nousee Norjassa
Norjan punavihreän hallituksen toinen kausi käynnistyi kiistalla biodieselille asetettavasta verosta, josta se on aiemmin tavalliseen dieseliin verrattuna ollut vapautettu. Biodieselille määrättävä vero kirjattiin lokakuussa julkaistuun budjettiesitykseen. Veroa vastustivat kaikki oppositiopuolueet, jotka katsoivat sen lisäävän epävarmuutta edellytyksistä kehittää ympäristöteknologiaa ja uusiutuvaa energiaa Norjassa.
Ympäristöjärjestöt suhtautuivat veroon hyvin kriittisesti. Hallituspuolueista SV ja Sp heräsivät vastustamaan veroa budjetin esittelyn jälkeen, mutta joutuivat lopulta taipumaan kiistassa työväenpuolueen tahtoon. Biodieselvero hyväksyttiin suurkäräjillä kaikkien hallituspuolueiden edustajien äänestettyä sen puolesta.
Veroratkaisu syntyi pääministeri Jens Stoltenbergin henkilökohtaisen voimakkaan väliintulon turvin. Stoltenberg kertoi näkemyksestään EU-suurlähettiläille heti suurkäräjien äänestyksen jälkeen. Ensisijainen argumentti veronkorotuksen puolesta vaikutti olevan huoli veropohjan kaventumisesta biodieselin markkinaosuuksien kasvun myötä. Pääministeri viittasi siihen, että biodieseliä muut verotuksellisin
keinoin tukevat maat, kuten Saksa ja Ruotsi, ovat päättäneet asettaa veroa biodieselille.
Stoltenberg ei ole vakuuttunut nykyteknologialla tuotetun biodieselin paremmuudesta ympäristön ja ilmaston näkökulmasta. Norjan tulisi pikemminkin panostaa raideliikenteen kehittämiseen kuin tukea tieliikennettä verotuksellisin keinoin.
Biodieselille asetettava vero otetaan käyttöön asteittain; vuonna 2010 biodiesel on vapautettu verosta puolittain, ja vuonna 2011 vero otetaan kokonaisuudessaan käyttöön.
Huhtikuun alussa voimaan tulleen säädöksen mukaan 2,5 prosenttia Norjassa myytävästä polttoaineesta tulee olla biopolttoainetta. Säädöksen vuoksi tavalliseen dieseliin sekoitetaan viisi prosenttia biodieseliä. Hallitus harkitsee nyt biopolttoaineen osuuden nostamista 2,5 prosentista. Biodieselveropäätöksen yhteydessä hallitus lupasi ympäristöteknologian kehittämiseen 40 miljoonaa kruunua lisävaroja.
Teollisuus on protestoinut veroa vastaan voimakkaasti. Viime kesänä biodieseltehtaan avannut Uniol on uhannut lomauttavansa koko henkilökuntansa veron seurauksena. Biodieselsatsausta Norjaan jo jonkin aikaa suunnitellut Norske Skog pohtii nyt satsauksen mielekkyyttä.
Carbon Capture and Storage (CCS) -testilaitoksen rakennustyöt saatu alkuun, hankkeelle toivotaan lisää yhteistyökumppaneita
Norjan hallitus satsaa voimakkaasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian kehitykseen. Ensi vuonna CCS-teknologian kehitykseen myönnetään hallituksen budjetissa 3,5 miljardia kruunua. Suurkäräjät hyväksyi kesällä Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen rakennettavan CCS-testilaitoksen rakentamisen. European CO2 Technology Center Mongstadin (TCM) rakentamistyöt aloitettiin viime
kesänä, ja sen on määrä olla valmiina vuodenvaihteessa 2011-2012.
Hankkeessa ovat mukana Norjan valtio omistamansa Gassnova-yhtiön kautta, Statoil ja Shell. Testilaitoksen kustannusten arvioidaan nousevan 5,5 miljardiin kruunuun. Tarkoituksena on testata kahta erilaista hiilidioksidin talteenottoon tarkoitettua teknologiaa (amine technology, chilled ammonia technology) sekä kaasujalostamon
että kaasuvoimalan päästöjen yhteydessä. Talteenotettua hiilidioksidia ei vielä testivaiheessa varastoida. Gassnova suunnittelee koeporauksen tekemistä kartoittaakseen merenpohjasta sopivia varastointipaikkoja hiilidioksidille. Täysikokoisen talteenotto- ja varastointilaitoksen on arvioitu valmistuvan
vuonna 2014.
Näin aikainen valmistumisajankohta kuitenkin edellyttää investointipäätöksen tekemistä vuonna 2012, jolloin testilaitoksen on määrä valmistua. Öljy- ja energiaministeri Terje Riis-Johansenin mukaan päätöksenteossa on tuolloin huomioitava yhtäältä tarve tutkia teknologiavaihtoehtoja riittävän kattavasti ja toisaalta tarve saada päästöjen puhdistus alkuun mahdollisimman nopeasti. Hankkeelle toivotaan lisää yhteistyökumppaneita. Etelä-afrikkalainen Sasol, jonka omistuksessa on joitakin suurimmista yksittäisistä päästöhotspoteista maailmassa, solmi marraskuussa öljy- ja energiaministeriön kanssa aiesopimuksen yhteistyöstä TCM:n yhteydessä.
Hiilidioksidin varastointi nähdään Norjassa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuutena. Kansainvälisiä säännöksiä (London-protokoll) ollaan muuttamassa Norjalle edulliseen suuntaan niin, että muista maista talteenotettuja hiilidioksidipäästöjä on jatkossa mahdollista viedä maasta toiseen varastoitavaksi.
Tutkimuslaitos SINTEF:in öljy- ja kaasuosaston päätutkija Erik Lindeberg on tutkinut hiilidioksidin varastointia Utsira-kentälle. Utsira-kenttää on hyödynnetty varastona Sleipner-kaasukentältä talteenotetulle hiilidioksidille vuodesta 1996 lähtien. Lindeberg arvioi Pohjanmeren varastointipotentiaalin olevan valtava, ja uskoo, että Pohjanmeren alueelle olisi periaatteessa mahdollista varastoida 500 miljardia
tonnia hiilidioksidia. Varastointia varten tarvittava infrastruktuuri ei Lindebergin mukaan merkittävästi poikkeaisi öljyntuotannossa ja kuljetuksessa käytetystä infrastruktuurista. Järjestelmän selkärangaksi riittäisi viisi suurta Keski-Euroopan ja Norjan välillä kulkevaa putkea.
Lisätietoja: http://www.sintef.no/Home/Publications/EmployeePublications?empId=666(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Yhdysvaltojen energiaministeri Steven Chu vieraili Norjassa
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman Norjan vierailun yhteydessä Norjassa vieraili myös Yhdysvaltojen energiaministeri, fysiikan nobelisti Steven Chu. Chu tapasi vierailunsa aikana norjalaisia ministereitä, osallistui energia- ja ilmastoalan seminaariin ja tutustui muun muassa Mongstadin testilaitokseen sekä Norjan suurimpiin vesivoimaloihin. Chu itse oli erityisen kiinnostunut juuri vesivoimaloista
sekä niiden potentiaalista tasapainottaa muuta energiantuotantoa. Mongstadin vierailun yhteydessä
Chu totesi, että CCS-teknologia vaikuttaa tällä hetkellä niin kehittyneeltä, että kehitysprosessi varmasti valmistuu 8-10 vuoden kuluessa. Aikataulu on kuitenkin hyvin kunnianhimoinen. Chun mukaan tärkeintä on saada teknologian kustannukset laskuun. Lisäksi tulisi testata erilaisia varastointivaihtoehtoja sekä merenpohjassa että maalla. Chu uskoo, että teknologian kaupallistaminen on 50 prosentin todennäköisyydellä mahdollista kymmenen vuoden päästä.
Norjan sähköverkkoihin odotettavissa lähitulevaisuudessa merkittäviä investointeja
Norjan valtiollisen sähköverkkoyhtiön Statnettin toimitusjohtaja Auke Lont esitteli syksyllä Norjan sähköverkkoon tulevaisuudessa kohdistuvia investointipaineita. Norjassa joudutaan lähivuosina investoimaan merkittävästi sähköverkkojen uudistus- ja rakennustöihin.
Lont näkee tärkeimpinä investointitarpeeseen vaikuttavina tekijöinä öljy- ja kaasu- sekä prosessiteollisuuden kasvavan sähkön tarpeen, toimitusvarmuuden parantamisvaatimukset, globaalisti nousevat energiahinnat sekä ilmastopolitiikan seurauksena uusiutuvan energian tulevaisuudessa kasvavan tuotannon. Investointitarvetta kasvattaa entisestään se, että verkkoihin ei ole Norjassa juurikaan investoitu viimeisen 10-15 vuoden aikana.
Lyhyellä tähtäimellä Norjan sähköjärjestelmän tilanne on hyvä. Haavoittuvin tilanne on Keski-Norjassa sekä Hordalandin läänissä, ja sähkölinjojen rakentaminen tilanteiden helpottamiseksi tulisi saada mahdollisimman nopeasti käyntiin. Öljy- ja kaasuteollisuuden energiatarve katetaan tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön avulla. Tällä on merkitystä erityisesti Pohjois-Norjassa, jossa Statnett on jo hakenut
lupaa uuden verkon (420 kV) rakentamiselle Balsfjordista Hammerfestiin, jotta esim. Goliat- ja Snøhvit-kenttien tarpeet voidaan paremmin täyttää. Jos kysyntä Finnmarkissa kasvaa voimakkaasti, verkkoa tulisi Finnmarkissa vahvistaa sekä itä-länsisuunnassa että Suomen suuntaan.
EU:n energiapolitiikka ja ennen kaikkea 2020-tavoite vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi myös Norjan energiantuotantoon. Uusiutuviin energiamuotoihin, ennen kaikkea tuulienergiaan panostaminen Euroopassa parantaa vesivoimaa tuottavan Norjan asemaa tasapainottavan energian viejänä. Norjan ja Pohjoismaiden energiaylijäämä kasvaa tulevaisuudessa Suomen uuden tai uusien ydinvoimaloiden
rakentamisen, Ruotsin ydinvoimaloiden toimiaikojen pidentämisen, energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvaan energiaan panostamisen seurauksena.
Norja implementoi EU:n RESdirektiivin, mutta siihen liittyvä tarkka tavoite on vielä sopimatta. Auke Lontin mukaan verkkokapasiteetin rakentaminen pitää Statnettin joka tapauksessa lähivuosina kiireisenä, mutta rakentamisen kanssa tulee todella kiire, mikäli Norjalle asetetaan direktiivin osalta kunnianhimoinen tavoite. Norja on huomattavien energiaresurssiensa vuoksi myös houkutteleva kohde muiden maiden rahoittamille energiahankkeille, jotka direktiivi mahdollistaa.
Verkkokapasiteetin lisärakentamiseen kehottaa myös Enovan toimitusjohtaja Nils Christian Nakstad, jonka mukaan sähköylijäämään on todella syytä varautua Norjan ja Euroopan välistä sähköverkkoa parantamalla. Enova on valtion omistama yritys, jonka tehtävänä on edistää energiantuotannon ja – käytön kehittymistä ympäristöystävälliseen suuntaan. Uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa syntyvä
sähköylijäämä johtaa Norjassa hintojen merkittävään laskuun, jonka myötä energiantuotanto muuttuu kannattamattomaksi, jollei kaapelikapasiteetti Eurooppaan ole riittävä. Liian alhaiset energiahinnat eivät myöskään kannusta energiatehokkuuden parantamiseen, joka on yksi Enovan tärkeimmistä
tavoitteista. Nakstad katsoo norjalaisen uusiutuvan energian voivan olla tärkeä tekijä ilmastoongelman ratkaisussa Euroopassa.
Kahdeksan ympäristöystävällisen energian tutkimuskeskusta aloitti toimintansa
Norjaan perustettiin viime keväänä kahdeksan ympäristöystävälliseen energiaan ja energiateknologiaan keskittyvää tutkimuskeskusta (Forskningssentre for miljøvennlig energi, FME). Tutkimusaktiviteetin vahvistaminen energia-alalla pohjautuu vuonna 2008 hallitus- ja oppositiopuolueiden (lukuunottamatta FrP) välillä solmittuun ilmastosopimukseen. Keskuksien tutkimusalat kattavat muun muassa offshore-tuulienergian, aurinkoenergian, bioenergian kehittämisen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä energiatehokkaan rakentamisen.
Tutkimuslaitoksien perustamisella on pyritty luomaan hyvät puitteet norjalaisten toimijoiden yhteistyölle näillä tutkimusaloilla. Keskuksilla on yhteistyökumppaneina
yrityksiä sekä ulkomaalaisia tutkimuslaitoksia (suomalaisista toimijoista mukana ainakin Åbo Akademi, YIT Building Systems, Metsäntutkimuslaitos). Jokainen keskus saa valtiolta vuosittain 10-20 miljoonaa kruunua määrärahoja. Keskusten on määrä toimia viisi vuotta, joiden jälkeen niiden saavutuksia arvioidaan. Toimintakautta on mahdollista pidentää arviointiin perustuen.
Lisätietoja keskuksista:
http://www.forskningsradet.no/servlet/Satellite?c=Page&cid=1222932140861&p=1222932140861&pa
gename=energisenter%2FHovedsidemal
(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Energiatekniikan instituutin (Institutt for Energiteknikk), Oslon yliopiston, SINTEFin ja NTNU:n yhdessä perustamassa Aurinkokennoteknologian tutkimuskeskuksessa (Norwegian Research Center for Solar Cell Technology), joka on yksi kahdeksasta FME:stä, kehitetään parhaillaan nykyistä huomattavasti tehokkaampaa teknologiaa aurinkoenergian tuottamiseen. Mukana satsauksessa ovat muun muassa myös alan yritykset Hydro, Elkem Solar, REC ja Norsun. Uuden teknologian kehittämisessä
hyödynnetään nanoteknologiaa. Nykyiset silikaatista valmistetut aurinkopaneelit voivat hyödyntää 16-18 prosenttia auringonvalosta. Uuden teknologian avulla valmistetut paneelit pystyvät teoriassa hyödyntämään energiasta 80 prosenttia, ja massatuotannossa valmistettunakin 50-60 prosenttia.
Norjaan avattiin maailman ensimmäinen osmoosia hyödyntävä suolavesivoimala
Statkraft avasi marraskuussa Norjaan maailman ensimmäisen suolavesivoimalan. Voimala tuottaa tällä hetkellä sähköä vain hyvin vähän, ja sen pääasiallisena tarkoituksena on testata ja kehittää teknologiaa niin, että ensimmäinen kaupalliseen tarkoitukseen tarkoitettu voimala voidaan rakentaa joidenkin vuosien päästä.
Voimalan teknologia perustuu osmoosiin. Voimalassa makea vesi ja merivesi ajetaan omiin kammioihinsa, joiden välissä on osittain veden läpäistävä kalvo. Meriveden suolamolekyylit vetävät makeaa vettä puoleensa läpi kalvon, jolloin paine suolavesikammiossa kasvaa. Painetta voidaan hyödyntää sähköä tuottavassa turbiinissa.
Hammerfest Strøm avaa vuorovesivoimalan Skotlantiin
Norjalainen Hammerfest Strøm on erikoistunut vuorovesiteknologiaan. Yrityksen kehittämän teknologian voidaan hieman yksinkertaistetusti sanoa perustuvan olemassa olevaan vesivoima- ja offshoreteknologiaan. Yritys on testannut teknologiaansa Kvalsundin rannikolla Finnmarkissa prototyypin avulla neljän vuoden ajan. Tänä aikana voimala on tuottanut sähkö yhteensä 25-30 kotitalouden tarpeisiin.
Testikausi on ollut onnistunut, ja ensi vuonna on tarkoitus rakentaa ensimmäinen täysikokoinen vuorovesivoimalaitos (teholtaan 1 MW) Skotlantiin. Teknologiaa on testattu 50 metrin syvyydessä merenpohjassa. Näin siitä ei aiheudu haittaa meriliikenteelle, eikä se myöskään ole haitaksi maisemalle. Teknologian vahvuuksiksi voidaan myös laskea se, että vuorovedet ja niin myös sähkön tuotanto
ovat hyvin ennakoitavissa, ja että teknologiaa on mahdollista käyttää suurimmassa osassa maailmaa. Hammerfest Strømin omistajiin lukeutuvat muun muassa Statoil New Energy, Hammerfest Energi sekä Scottish Power Renewables.
Suomalainen Preseco Oy keskeisesti mukana Trondheimin alueen biokaasuhankkeessa
Malvik Biogas As on kehittänyt Trondheimille ja sen naapurikunnille kokonaisvaltaisen biokaasuhankkeen, jonka turvin kaupunkialueen kaikki bussit siirtyvät käyttämään nestemäistä biokaasua (metaania) 2012 mennessä. Esityksen mukaan keskeisimmän teknologian hanketta varten toimittaisi suomalainen, Espoossa ja Vaasassa toimiva Preseco Oy, joka on Malvik Biogas As:n vähemmistöosakas (20%). Trondheimin alueen bussivarikon viereen aiotaan rakentaa nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos.
Raaka-aineena on tarkoitus käyttää teurastus- ja muita biojätteitä. Tuotettavan kaasun lasketaan riittävän vähintään 150 bussille, myöhemmässä vaiheessa 250:lle. Hanke on ympäristö- ja ilmastopoliittisesti erittäin attraktiivinen. Johtuen sijainnistaan vuonon pohjukassa Trondheim kärsii pahoista ilmanlaatuongelmista dieselillä kulkevien ajoneuvojen pienhiukkaspäästöjen muodossa. Siirtyminen biokaasun käyttöön parantaisi ilmanlaatua oleellisesti. Samalla vähennetään alueen hiilidioksidipäästöjä ja kevennetään jätehuoltotaakkaa.
Malvikin (ja Presecon) edustajan Christoffer Worsöen mukaan hanke on liiketaloudellisesti varsin kannattava. Finnveran myöntämät luottotakuut lisäävät hankkeen houkuttelevuutta poliittisten päättäjien näkökulmasta. Investoinnin
kustannukset nousevat lähes 300 miljoonaan kruunuun. Hankkeen tuotto olisi 8-15 prosentin tasolla riippuen reunaehdoista.
Hanke esitellään Sör-Tröndelagin maakunnan,Trondheimin kaupungin ja sen naapurikuntien poliittisille päättäjille 11.1.2010. Malvik/Preseco toivoo, että investointipäätös syntyy vielä tammikuun aikana. Jos investointipäätös tehdään, hankkeesta on tulossa merkittävä cleantech-referenssi Suomellekin. Presecon ohella hankkeeseen osallistuu toinen suomalainen yritys, BMH Service Uudestakaupungista. Suurlähettiläs on Presecon norjalaisedustajan toivomuksesta käynyt keskusteluja hankkeesta sekä Sör-Tröndelagin maakunnan että Trondheimin kaupungin johdon edustajien kanssa. Asenteet hanketta kohtaan ovat varsin myötämielisiä. Mikäli hanke etenee toivotulla tavalla, se esitellään jo huhtikuussa järjestettävillä norjalaisilla jätehuoltomessuilla.
Kuva: jeaneeem, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)