Edustustojen raportit, 20.10.2006

Norjan vuoden 2007 budjetti

Norjan hallituksen valtiovarainministeri Kristin Halvorsen (Sosialistinen vasemmistopuolue, Sv) esitteli vuoden 2007 budjetin Suurkäräjille 6. lokakuuta. Norjalla menee taloudellisesti hyvin korkean öljyn ja kaasun hinnan ansiosta. Hallituksella on 12 miljardia öljykruunua edellisvuotta enemmän jaettavanaan.

Ensimmäinen punavihreä budjettiesitys panostaa päiväkoteihin, teihin ja rautateihin, hyvinvointiin ja ikääntyneisiin. Budjetin häviäjinä pidetään opetusta, tutkimusta ja puolustusvoimia. Budjetissa on selkeä punavihreä leima: valtiovarainministeri Halvorsenin mukaan kyseessä on yhteenkuuluvaisuuden budjetti.

Taloudella menee hyvin korkean öljyn ja kaasun hinnan ansiosta

Halvorsenilla on 12 miljardia öljykruunua enemmän käytettävissään kuin edellisellä hallituksella, ja hän myöntää olevansa hyvässä asemassa. Norjan taloudella menee äärimmäisen hyvin. Merkittävänä tekijänä on noussut öljyn ja kaasun hinta. Vuonna 2006 talouskasvu on 3,4 prosenttia, ja seuraavan vuoden talouskasvun ennustetaan olevan noin 3 prosenttia. Talouskasvu jatkuu voimakkaana jo neljättä peräkkäistä vuotta.

Kasvu perustuu laajaan pohjaan, ja se tulee kaikilta Norjan maantieteellisiltä alueilta. Matala korkotaso ja hyvä tulokehitys ovat nostaneet kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Tämänvuotisen talouskasvun merkittävimpiä tekijöitä ovatkin yksityinen sijoittaminen ja kulutus, erityisesti asuntomarkkinoilla. Myös julkista kulutusta nostetaan budjetissa. Työllisyys on kasvanut lähes kaikilla sektoreilla. Työttömyysprosentti vuonna 2006 on noin 3,5 prosenttia ja vuonna 2007 sen arvioidaan olevan noin 3,25 prosenttia. Ap-johtoisen hallituksen tärkein tavoite onkin pyrkiä pitämään talous samassa kunnossa kuin se on nyt.

Taloudellisesti hyvä tilanne ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tärkeitä valintoja pitäisi tehdä budjetin osalta. Öljyrahoja ei voi käyttää rajattomattomasti. Uhat korkojen noususta, työpaikkojen menetyksistä ja sadoista tuhansista nuorista asunnonomistajista velkakriisissä asettavat ehtoja budjettiin. Hallitus päätyi valitsemaan muutaman tärkeän kohdealueen, joihin budjetissa panostetaan. Neuvottelut hallituspuolueiden Ap (Työväenpuolue), SV (Sosialistinen vasemmistopuolue) ja Sp (Keskustapuolue) kesken sujuivat osapuolten mukaan hyvässä hengessä, vaikkakin neuvotteluiden sanotaan olleen pitkiä ja vaikeita. Enemmistöhallituksella on hyvät mahdollisuudet saada budjetti hyväksytyksi sellaisenaan.

Vastuullisen hallinnoinnin periaate

Tämä onkin sisäpoliittisesti uusi tilanne Norjassa, jota ovat viime vuosikymmeninä hallinneet vähemmistöhallitukset. Erityisesti tilanne on merkittävä Ap:lle, joka käytännössä ensimmäisen kerran lähes neljäänkymmeneen vuoteen johtaa enemmistöhallitusta ja voi täten luottaa ajamansa politiikan onnistumiseen. Budjetti perustuu vastuullisen hallinnoinnin periaatteseen (handlingsregelen). Sen mukaan Öljyrahaston (virallinen nimi Eläkerahasto ulkomaat) tuotosta voidaan budjetissa käyttää korkeintaan 4 prosenttia vuosittain. Elinkeinoelämän kannalta tärkein asia budjetissa on, että se pysyy näiden vastuullisten taloudellisten puitteiden sisällä. Budjetti on ensimmäinen budjetti sitten edellisen Stoltenberg-hallituksen, joka seuraa handlingsregeleniä. Öljyrahaston ennätysmäinen tuotto on helpottanut ohjeen noudattamista. Budjetti ei siis hallituksen mukaan lisää painetta koronnostoihin eikä uhkaa elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Työllisyyteen panostetaan

Budjetissa otetaan monta tärkeää askelta Soria Morian (hallitusohjelma) lupausten täyttämiseksi. Sekä valtiovarainministeri Halvorsen että valtiovarainministeriön poliittinen valtiosihteeri Geir Axelsen (Ap) korostivat työn olevan kaikkein tärkein yksittäinen asia tämän vuoden budjetissa. Panostaminen työhön näkyy budjetissa muun muassa keskittymisenä vähemmistöjen, vanhusten ja nuorten työllistymisen edesauttamiseen. Budjettiehdotus asettaakin hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden veronkevennysten ja yksityistämisen edelle. Lisäksi budjettia pidetään yleisesti hyvin ympäristöystävällisenä. Sitoutuminen kansainväliseen yhteisöön tulee esille kehitysyhteistyörahan nostamisessa 0,97 prosenttiin BKT:sta. Taso on historiallisen korkea myös Norjassa, joka tavoittelee kehitysyhteistyörahoituksen nostamista yhteen prosenttiin BKT:sta.

Tutkimusta ja korkeakoulutusta pidetään budjetin häviäjinä

Hallitus myöntää peruskoulun ja opettajien jatko-opinnoille (Kunnskapsløftet) 1,4 miljardia lisärahoitusta. Ensi vuodesta alkaen lukion toista vuosikurssia käyvät saavat ilmaiset oppimateriaalit. Uudistus ulotetaan asteittain kattamaan kaikki vuosikurssit, ja ilmaisen oppimateriaalin tulisi olla kaikkien ulottuvilla vuonna 2009. Yleisesti ottaen tutkimusta ja korkeakoulutusta pidetään kuitenkin tämän budjetin häviäjinä.

Axelsen puolustautuu toteamalla, ettei koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja ole leikattu, vaan tutkimukselle myönnettyjen määrärahojen nosto ei ole yhtä suuri kuin aiempina vuosina. Axelsenin mukaan tutkimus on ollut vahva painopiste vuosien ajan, ja tutkimukselle myönnetyt määrärahat ovat kasvaneet 60 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2006 mennessä. Yliopistoille maksettavaa tukea leikataan yhdellä prosentilla. Tuen leikkaus ei kuitenkaan ole Axelsenin mukaan merkki painopisteen muuttumisesta. Yliopistoilla on niin suuri omaisuus, että ne selviävät vuoden vähemmällä rahalla.

Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kohtalo kuvaa hallituksen keskittymisalueita, joita ovat tänä vuonna päiväkodit ja panostus Kunnskapsløftetiin. NHO (Elinkeinoelämän keskusliitto) on kritisoinut budjettia vähäisestä satsauksesta tutkimukseen. Oslon yliopiston rehtori Geir Ellingsrud pitää budjettiehdotusta askeleena taaksepäin yliopistojen osalta, ja arvostelee "lastentarhaministeriksi" nimittämäänsä opetusministeri Öystein Kåre Djupedalia (SV).

Budjetissa huomioidaan myös yhteiskunnan heikompiosaiset

Budjettiesitykseen on luettu mukaan köyhyyttä vastustavat toimenpiteet (710 milj. kruunua) sekä maahanmuuttajaväestön integrointi- ja sopeuttamistoimenpiteet (305 milj.kruunua). Hallitusta kritisoivat tahot pitävät kuitenkin minimisosiaalituen korotusta liian matalana. Hallitus lupaa päiväkotipaikkoja kaikille vuonna 2007. Tarkoituksena on luoda 19 300 uutta päiväkotipaikkaa. Päiväkotien rakentamiseksi myönnetään 3,2 miljardia kruunua. Hallitus ei voi taata onnistuvansa tavoitteesaan täyden päiväkotikattavuuden luomisessa, mutta se takaa rahoituksen tarvittavien päivähoitopaikkojen rakentamiseksi. Ongelmana on löytää rakentajia.

Sairaalat saavat lisärahoitusta

Sairaalat saavat myös lisärahoitusta. Lisäys mahdollistaa alueellisten eroavaisuuksien muuttamisen ja peittää eläkekustannukset. Terveyssektori saa lisäksi miljardi kruunua hankintoihin ja rakennusten ylläpitoon. Tätä on kritisoitu liian vähäksi, rahat menevät hankintoihin ja palkankorotuksiin, eikä riitä parannuksiin terveyspalveluissa.

Edellämainittujen toimenpiteiden toteuttamisen onnistumiseksi hallitus vahvistaa kuntataloutta, sillä kunnat ovat yleisesti vastusssa palvelujen tuottamisesta. Kunnille myönnetyt rahat ovat suurimmassa osassa tapauksia ns. korvamerkittyjä hallituksen budjetissa korostamien painotusalueiden mukaisesti, joten kunnilla on vain rajoitettu päätösvalta rahan käytön suhteen. Hallitus antaa muun muassa 2,4 miljardia kunnille vanhusten hoitoon käytettäväksi.

Ympäristöön panostetaan

Yhtenä budjetin suurena voittajana mainitaan ympäristö, mikä onkin suurelta osin valtiovarainministerin salkkua hallinnoivan ja ympäristöpuolueena tunnetun SV:n ansiota. Verotus tukee matalahiilidioksidipäästöisiä autoja. Ympäristöystävällisiä toimia tuetaan verotus- ja maksujärjestelmien kautta. Hallitus ehdottaa erillistä hiilidioksidipäästömaksua kaasua lämmityksessä käyttäville kotitalouksille ja liikelaitoksille. Hallitus tahtoo myös asettaa NOx-maksun vuoden 2007 alusta lähtien. Dieselautojen verotuksen keventäminen on aihettanut arvostelua pienhiukkaspäästöjen takia.

Liikenteelle lisää varoja

Kansallisen liikennesuunnitelman edellyttämiin toimiin ehdotetaan myönnettävän 2,1 miljardia kruunua. Toisin sanoen Stortingetin liikennesuunnitelmalle asettamat taloudelliset puitteet saavutetaan ensimmäisen kerran. Korostaakseen myös ympäristöystävällisyyttään myöntää valtio rautatieinvestointeihin 50 prosentin korotuksen. Rahat on tarkoitus käyttää erityisesti Oslon ympäristön junaliikenteen kohentamiseen. Teiden parantemiseksi myönnetään 14 850 miljoonaa kruunua.

Verotus  

Norjan punavihreä hallitus valittiin johtamaan maata ohjelmalla, jossa he lupasivat nostaa verotuksen takaisin vuoden 2004 tasolle. Budjettiehdotus laskee kaikkein pienituloisimpien verotusta (bruttotulot 150 000-200 000 kruunua vuodessa; vrt. keskimääräinen vuosipalkka Norjassa noin 300 000 kruunua), kun taas korkeampaa keskituloa saavien verotusaste nousee.

Hallitus muistaa myös koululaisia ja opiskelijoita nostamalla vapaan tulon rajan 40 000 kruunuun. Suurituloisten verotuksen nouseminen on sairaspoissaolokorvausten aiheuttaman kiistan lisäksi yksi potentiaalinen kohta, johon oppositio tarttuu. Oppositiopuolueet Høyre (oikeistopuolue) kärjessä syyttävät pääministeriä valehtelusta, koska tämä oli aiemmin luvannut korkeatuloisten verotuksen pysyvän ennallaan.

Kiista sairaspoissaolokorvauksista noussee hallituksen suurimmaksi haasteeksi

Sairaspoissaolokorvauskiista noussee hallituksen suurimmaksi haasteeksi budjetin Tässä kiistassa vastustusta ei ole kuitenkaan odotettavissa pelkästään oppositiolta, vaan hallituksen täytyy työskennellä saadakseen ehdotuksen läpi myös omiensa parissa. Mikäli pääministeri Stoltenbergin (Ap) johtama toimikunta ei keksi vaihtoehtoisia keinoja sairaspoissaolojen vähentämiseksi, joutuu hallitus puskemaan läpi oman, kiistellyn esityksensä. Hallituksen alkuperäisen esityksen hyväksyminen ei ole läpihuutojuttu. Sairaspoissaolokorvausten ja tutkimusmäärärahojen lisäksi oppositiolla ei kuitenkaan ole juuri tuloverotusta kummempia lyömäaseita, joten hallituksen voi odottaa ajavan budjetin kohtalaisen helposti läpi.

LO-johtaja Gerd Liv Valla, joka on aikaisemmin kovin sanoin kritisoinut hallitusta, on nyt tyytyväinen. Hänen mielestään tämä budjetti on parempi kuin viime vuonna. Nykyinen budjetti heijastaa aiemman vuoden budjettia enemmän punavihreitä arvoa, joten sinänsä Vallan tyytyväisyys ei ole yllättävää.

NHO syyttää Halvorsenia ekspansiivisen budjetin laatimisesta

Muun muassa NHO syyttää Halvorsenia ekspansiivisen budjetin laatimisesta aikana, jolloin talous käy jo valmiiksi kuumana. Liian ekspansiivinen budjetti voi aiheuttaa ongelmia kustannustasolla, kuten aiempi kokemus osoittaa. Norjan korkotaso voi hinautua ylöspäin aikana, jolloin muun Euroopan korkotaso laskee. Tämä puolestaan on haastaavaa kruunun kurssille, joka on ollut selvässä laskusuunnassa. Budjetti rikkoo valtiovarainministerin aiemmin antamia signaaleja, joissa hän sanoi, ettei öljymiljardeja tule tuhlata hyvinä aikoina, jottei talous kuumene liikaa. NHOn mukaan Norja kulkee verojen nostamisen myötä päinvastaiseen suuntaan kuin muu Eurooppa. Elinkeinoelämää ei tueta tarpeeksi.

Uusi budjetti on hyvin antelias, ja ottaa huomioon yhteiskunnan osat hyvin laajalla skaalalla. Budjetin tasapainoisuutta kuvaa opposition aseettomuus budjetin käsittelyssä. Hallituksen suurin haaste lieneekin toteuttaa talouspolitiikkaa, joka ei aja kansantaloutta ylikuumaksi eikä siten heikennä maan vientivoimaa.

Otteita Norjan vuoden 2007 budjetista


  • Ympäristölupaus: valtio maksaa CO2-puhdistukseen 850 miljoonaa Norjan kruunua
  • 2,1 miljardia kruunua enemmän teille ja rautateille. Ensimmäinen kerta, kun Kansallisen kuljetussuunnitelman tavoitteet (Nasjonal transportplan) toteutuvat.
  • Historiallinen päiväkotilupaus: 3,2 miljardia kruunua lisää kykenee takaamaan kaikille päiväkotipaikan ensi vuonna (mikäli rakentajia löytyy).
  • 710 miljoonaa kruunua enemmän köyhille.
  • Sairaalat saavat 2,2 miljardia kruunua enemmän kuin tänä vuonna.
  • Kulttuurille 460 miljoonaa kruunua lisää
  • Ilmainen oppimateriaali lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille, kaikille vuosikursseille vuonna 2009.
  • Automaksut muutetaan niin, että kalleimmat ja CO2-päästöjä aiheuttavat autot tulevat kalliimmiksi.
  • Kunnille 5,4 miljardia kruunua lisää.
  • Verot ja maksut nousevat vuoden 2004 tasolle. 65 000 ihmistä edellisvuotta enemmän nousee huippuverotuksen piiriin.
  • Hallitus ylläpitää ehdotusta leikata 2,5 miljardia kruunua sairaspoissaolokuluista. Asia noussee budjetin vaikeimmaksi kysymykseksi.


Lisätietoja:

Budjettidokumentit: www.statsbudsjettet.dep.no/default.aspx?id=7 (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen suurlähetystö, Oslo