Norjan öljyjuhla jatkuu - Statoil investoi Johan Castberg -kentän rakennustöihin viisi miljardia euroa

Viime vuosien öljyn hinnanlaskun ja öljyalan irtisanomisten jälkeen Norjassa riemuitaan Statoilin päätöksestä investoida 49 miljardia kruunua Johan Castberg -öljy- ja kaasukentän rakentamiseen Barentsinmerellä. Hanke työllistää Pohjois-Norjassa vuodessa 500 henkilöä ja koko Norjassa 1700 henkeä. Öljykentän odotetaan tuottavan yhteensä 188 miljardia kruunua, josta valtion kassaan kilahtaa verotuloja 138 miljardia kruunua. Pohjois-Norjan elinkeinoelämä juhlii Johan Castbergin vaikutusta paikalliseen työllisyyteen ja liike-elämään. Ympäristöjärjestöt puolestaan kritisoivat öljynporausta arktisella alueella ja epäilevät hankkeen kannattavuutta.

Illustraatiokuva: Johan Castberg floating production vessel. Kuva: Statoil.

Rakennustyöt Barentsinmerellä alkamassa

Norjan valtion omistama öljy-yhtiö Statoil julkisti joulukuun alussa aloittavansa Barentsinmerellä sijaitsevan Johan Castberg öljy- ja kaasukentän rakennustyöt. Yhtiö investoi 49 miljardia kruunua (n. 5 mrd €) kentän rakentamiseen, mikä avaa valtavat markkinat alihankkijoille. Tänä vuonna tehdyistä öljy- ja kaasukenttien rakennuspäätöksistä Johan Castberg on maailman suurin. Statoil on onnistunut tehostamaan toimintaansa ja leikkaamaan kulujaan.

Kentän rakennuskustannukset arvioitiin aiemmin kaksinkertaisiksi, minkä vuoksi hanke pistettiin neljä vuotta sitten jäihin. Kentän toiminta olisi tuolloin ollut kannattavaa 80 dollarin öljytynnyrihinnalla. Nyt kulut on puolitettu, ja Johan Castbergin toiminta kannattaa jos öljytynnyrin hinta on vähintään 35 dollaria. Statoil pyörittää kentän toimintaa yhdessä italialaisen Eni- ja Norjan valtion omistaman Petoro-yhtiön kanssa, jotka omistavat kentästä yhteensä puolet. Kenttä aloittaa öljyn ja kaasun toimittamisen suunnitelman mukaan vuonna 2022.

Öljykriisi pakotti toiminnan tehostamiseen

Norjan öljyteollisuuden palkkataso nousi huimaa vauhtia koko 2000-luvun ajan aina vuoteen 2014 saakka. Tällä hetkellä norjalaisen öljyinsinöörin kuukausipalkka on keskimäärin 76 500 kr (n. 7 800 €). Alalla ei ole juuri nähty työtaisteluja, ja koska mahdollinen lakko olisi tullut niin kalliiksi, on työnantaja nähnyt parhaaksi vastata työntekijäpuolen vaateisiin. Tilanne muuttui kuitenkin radikaalisti kun öljyn hinta alkoi vuonna 2014 laskea. Työntekijöitä irtisanottiin ja toimintaa tehostettiin. Statoil on käyttänyt viimeisen kolmen vuoden aikana neljä miljardia kruunua (n. 405 miljoonaa €) eropaketteihin. Statoilin henkilökunnan määrä on samaan aikaan laskenut viidenneksellä.

Statoilin mukaan mittavassa toiminnan tehostamisessa onnistuttiin vaatimalla alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta huomattavasti entistä tiukempaa kulukontrollia, rakennusratkaisuja standardisoimalla, energiankäyttöä rajoittamalla ja toimintoja digitalisoimalla – enää ei tilattu vain parasta hinnasta riippumatta.

Norjan öljyalan valvontavirasto (Petroleumstilsynet) varoittaa säästöjen vaikutuksesta öljynporauslauttojen turvallisuuteen. Norjan vesillä toimivilla öljyporauslautoilla sattui viime vuonna useita onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita, joita ammatti- ja luonnonsuojelujärjestöt pitävät suorana seurauksena kulujen leikkauksista. Öljyalan valvontavirasto on lausunnoissaan varovaisempi. Viraston johtajan Anne Myhrvoldin mukaan öljyteollisuuden turvallisuustaso on Norjassa erittäin korkea, mutta parin viime vuoden aikana on sattunut useita vaarallisia ja turvallisuuden kannalta haastavia tilanteita. Sekä viranomaiset että öljyteollisuus tekevät töitä tilanteen korjaamiseksi.

Johan Sverdrupin öljynporauskenttä. Illustraatiokuva: Statoil.

Lisää työpaikkoja ja investointeja Pohjois-Norjaan

Pohjois-Norjan elinkeinoelämä riemuitsee Statoilin investointipäätöksestä. Kentän työllistävä vaikutus on vuodessa 1700 henkilötyövuoden verran koko Norjassa ja 500 henkilötyövuoden verran Pohjois-Norjassa. Kaiken kaikkiaan hankkeen uskotaan työllistävän Norjassa 47 000 henkilötyövuoden verran. Johan Castbergista saatavat tulot arvioidaan 188 miljardin kruunun (n. 19 mrd €) suuruisiksi, josta valtiolle verovaroina on luvassa 138 miljardia kruunua (n. 14 mrd €). Hammerfestin kunta on myös tyytyväinen päätökseen. Esimerkiksi siellä sijaitseva huolto- ja helikopteriasema tulee työllistämään 30 – 45 henkeä, samalla kun alihankkijoille on luvassa mittavia sopimuksia. Johan Castbergin toiminta-aika on 30 vuotta, joten kenttä työllistää onnistuessaan pitkään.

Pian uutisen julkistamisen jälkeen Aker Solutions allekirjoitti 4 miljardin kruunun (n. 405 miljoonaa €) arvoisen sopimuksen Statoilin kanssa lautan merenalaisen järjestelmän ja kelluvan tuotantolautan toimittamisesta. Johan Castbergin rakentamiseen tarvitaan lisää erityisesti vedenalaisia rakenteita ja teknologiaa sekä vedenpäälliseen porauslauttaan tarvittavaa materiaalia.

Statoilin suunnitelmat vitamiiniruiske Norjan öljy- ja kaasuteollisuudelle

Statoilin päätös Johan Castberg -kentän rakennustöiden aloittamisesta tulee hyvään saumaan öljyteollisuuden kannalta. Vuonna 2014 alkanut öljyn hinnanlasku johti suuriin irtisanomisiin öljy- ja kaasualalla. Tilanne oli pitkään jatkuneesta talouskasvusta nauttineelle Norjalle uusi. Öljyn hinnanlaskun, ilmastonmuutoksen ja Pariisin ilmastosopimuksen myötä öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuden näkymät eivät enää olleet entiseen tapaan valoisat. Varsinkin Barentsinmeren hankkeiden kannattavuutta on epäilty. Vuonna 2015 avattiin 23. öljynporauslupakierros, tuolloin ensimmäistä kertaa Barentsinmerelle, jolloin lupia haki yhteensä 26 öljy-yhtiötä. Tänä vuonna julkaistulle 24. hakukierrokselle osallistui ainoastaan 11 yritystä. Öljyjätit Chevron ja ConocoPhillips loistavat poissaolollaan.

Norjan keskuspankki esitti marraskuussa, että Norjan valtio karsisi osakeomistuksiaan öljy- ja kaasuyhtiöissä. Käytännössä ehdotus tarkoittaa Norjan öljyrahaston (Valtion eläkerahasto, ulkomaat) vetäytymistä öljy- ja kaasubisneksestä. Keskuspankin mukaan rahaston investoinnit öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä omistusosuus Statoilissa (67 %) altistavat valtion liian suurelle riskille öljyn ja kaasun hinnan laskiessa. Päätös esityksen noudattamisesta tehdään ensi kevään aikana, mutta jo pelkkä ehdotus on lähettänyt signaalin, jonka perusteella valtion ja viranomaisten uskoa öljy- ja kaasuteollisuuden tulevaisuuteen on kyseenalaistettu.

Goliat aiheuttaa päänvaivaa

Barentsinmerellä toimiva, italialaisen Enin omistama öljy- ja kaasukenttä Goliat, on aiheuttanut päänvaivaa niin Norjan öljy- ja energiaministeri Terje Søviknesille kuin Barentsinmereen panostavalle Statoilille. Goliat avattiin vuonna 2016, yli kaksi vuotta aikataulusta myöhässä. Etelä-Koreassa rakennetun öljynporauslautan rakennuskustannukset ylittivät reilusti arviot. Kenttä on myös jouduttu sulkemaan monta kerta turvallisuuspuutteiden vuoksi. Öljyviraston laskelmien mukaan Goliat-kenttä ei tule välttämättä koskaan tuottamaan voittoa.

Öljy- ja energiaministeri Terje Søviknes. Kuva: OED/NTBscanpix

Ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet parhaansa mukaan Goliatin ongelmia hyväkseen argumentoidessaan Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden alasajon puolesta. Statoilin mukaan Goliatia ja Johan Castbergia ei voi kuitenkaan verrata keskenään. Johan Castberg kenttää on suunniteltu kauan, ja se rakennetaan aivan uudenlaisen teknologian avulla, jota ei Goliatin rakennuksen aikaan ollut saatavilla.

Öljynporauksen jatkamista ei kyseenalaisteta

Norjassa öljynporauksen jatkamista ei juuri kyseenalaisteta. Öljy- ja kaasuteollisuudesta saatavat valtavat verotulot takaavat norjalaisille kattavat julkisen sektorin palvelut ja hyvinvoinnin, eikä korkeasta elintasosta olla luonnollisesti valmiita luopumaan. Poliitikot ja öljyteollisuus puolustavat öljynporaamisen jatkamista Norjan tiukilla ympäristösäädöksillä. Öljyn kysyntä tulee useiden analyytikkojen mukaan kasvamaan tulevien vuosien aikana, ja on parempi, että Norja poraa öljyä ja kaasua ympäristöystävällisemmin kuin moni muu öljyntuottajamaa. Kaikki tutkijat eivät ole asiasta samaa mieltä, mutta näyttää siltä, että Norja panostaa myös tulevat vuodet vahvasti öljyyn ja kaasuun.

teksti: Henna Kvam/Suomen Oslon-suurlähetystö