Norjan öljyinvestoinnit laskuun?

Laskeva öljyn tuotanto pienentänee alan investointeja Norjassa. Kuva: Allan Henderson, flickr.com, ccby3.0 Laskeva öljyn tuotanto pienentänee alan investointeja Norjassa. Kuva: Allan Henderson, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Norjan öljy- ja kaasuteollisuus on kannatellut Norjan läpi talouskriisin muita maita lievemmin vaikutuksin. Ennusteiden mukaan sektorin investoinnit kuitenkin laskevat vuosina 2010-2011. Tänä vuonna investoinnit pysyvät korkealla tasolla, mutta ensi vuonna alihankkijateollisuuden tilauskirjat näyttävät tätä vuotta tyhjemmiltä. Öljyn hinnan epävarmuus painaa öljy-yhtiöitä. Pidemmällä tähtäimellä öljy- ja kaasusektorin kehitykseen Norjan mannerjalustalla vaikuttavat myös etsintäporausten laihat tulokset, joiden vuoksi odotettavissa ei ole uusia suurprojekteja. Öljyntuotanto on jo lähtenyt Norjassa laskuun. Öljyteollisuus katsoo uusien etsintäalueiden voivan helpottaa tilannetta. Niillä viitataan ennen kaikkea Lofoottien alueeseen, jonka avaamisesta hallituspuolueet eivät päässeet ohjelmassaan sopuun. Statoil ja öljyteollisuus lobbaavat voimakkaasti alueen avaamisen puolesta. Gazprom varoitti Shtokman-kentän rakentamisen mahdollisesta viivästymisestä jo kesällä. Nyt myös Total ja Statoil ovat todenneet projektin olevan haastava nykyisellä kaasun hinnalla. On arvioitu, että Gazprom saattaa priorisoida Jamalin kaasukenttien rakentamista Shtokmanin kustannuksella.

Öljy- ja kaasuteollisuus on Norjan taloudessa hyvin keskeisessä asemassa. Vuonna 2008 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 26 prosenttia, viennistä 50 prosenttia, valtion tuloista noin 34 prosenttia ja investoinneista noin 23 prosenttia. Vuonna 2007 Norja oli maailman viidenneksi suurin öljynviejä, kolmanneksi suurin kaasunviejä ja 11. suurin öljyntuottaja. Vuonna 2008 Norjan mannerjalustalla oli toiminnassa yhteensä 60 öljy- ja kaasukenttää, jotka tuottivat yhteensä 242 miljoonaa kuutiometriä öljyä ja kaasua. Öljytuotanto on laskussa, mutta kaasutuotanto kasvaa edelleen.

Öljyteollisuuden näkymät ovat heikkenemässä

Öljy- ja kaasusektori on onnistunut kannattelemaan Norjan talouskriisin läpi niin, että kriisin vaikutukset ovat jääneet Norjassa monia eurooppalaisia maita vaimeammiksi. Norjan tilastokeskus arvioi kesäkuussa öljyteollisuuden kasvun jatkuvan ja investointien nousevan ensi vuonna huippulukemiin . Kesän lopussa ja syksyllä arvioita on kuitenkin korjattu huomattavasti maltillisemmiksi. Vaikka öljyn hintakehitys on ollut öljyteollisuuden kannalta suotuisaa, kehityksen epävarmuus painaa öljy-yhtiöitä. Norjan öljyteollisuus (Oljeindustriens Landsforening) ennustaa öljyteollisuuden investointien laskevan alle 120 miljardiin kruunuun vuonna 2010, kun ne tänä vuonna nousevat lähelle 130 miljardia kruunua. Lasku jatkuu ennusteen mukaan myös vuonna 2011, mutta vuodelle 2012 povataan jälleen nousua. (Aftenposten 13.11.)

Öljy-yhtiöiden kerrottiin vaatineen muutoksia jo tehtyihin alihankintasopimuksiin jo keväällä. Sopimuk-sia oli tarpeen tarkentaa markkinatilanteen heiketessä ja öljyn hinnan laskiessa. Nyt alihankkijateollisuus kokee näkymiensä selvästi heikentyneen. Norsk Industrin öljy- ja kaasualan johtajan Rolf Hestenesin mukaan alihankkijateollisuuden tilauskirjat näyttävät tällä hetkellä tyhjiltä erityisesti lyhyellä tähtäimellä. Projekteja lykätään ja perutaan, ja uusia korvaavia projekteja on tiedossa vain hyvin vähän.

Palkansaajajärjestö LO ja Norjan valtion öljy-yhtiö Petoro ovat syyttäneet erityisesti Statoilia kannattavien projektien lykkäämisestä. Statoilin osuus Norjan öljyteollisuuden alihankkijoilta tehdyistä ostoista on noin 75 prosenttia, ja sen asema on siten ratkaiseva alihankkijateollisuuden kannalta. Statoil on puolustautunut toteamalla investoivansa tänä vuonna ennätysmäisesti. Investointitaso on tarkoitus pitää korkealla jatkossakin. Kuitenkin Norsk Industrin öljy- ja kaasualan järjestön puheenjohtaja Ståle Kyllingstad katsoo, että nyt tehtävien, jo ennen finanssikriisiä tilattujen projektien jälkeen alihankkijateollisuus on saanut uusia tilauksia todella nihkeästi.

Statoilin toimitusjohtajan Helge Lundin mukaan öljyn hintakehitys on edelleen epävarmaa. Statoil katsoo nykyisen hintatason perustuvan ennemmin odotuksiin taloustilanteen parantumisesta kuin teollisuuden fyysisiin realiteetteihin. Statoil on indikoinut, että uusien projektien tulisi olla kannattavia 50 dollarin öljyn hinnalla. Alihankkijateollisuudessa kannattavuusrajaa pidetään kuitenkin liian varovaisena, kun otetaan huomioon, että investoinnit otetaan lopulta käyttöön vasta muutaman vuoden kuluttua. Alihankkijateollisuudessa peräänkuulutetaan myös urakoiden jakamista pienempiin osiin. Norsk Industrin Hestnesin mukaan urakoiden jakaminen on tärkeää siksi, että ne säilyvät norjalaiselle alihankkijateollisuudelle sopivan kokoisina. (Dagens Næringsliv 4.11.)

Öljy- ja kaasualan tilanne ei pidemmälläkään tähtäimellä näytä aivan entisenlaiselta. Nyt lähes valmiiksi rakennettujen Ormen Langen ja Snøhvitin kaltaisia suurprojekteja ei ole näköpiirissä. Etsintäporaukset eivät ole tuottaneet toivotunlaisia tuloksia, ja öljytuotanto on jo nyt laskussa.

Norsk Industrin Hestenes vahvistaa suurprojektien puutteen vaikuttavan finanssikriisin ohella tämänhetkiseen tilauskantaan. Hestenesin mukaan ratkaisevassa asemassa ovatkin nyt Goliatin kelluvan tuotantolaitoksen rakentaminen, Gudrunin porauslautan rakentaminen sekä Ekofiskin porauslautan ja uuden asuntokompleksin rakentaminen. Nämä projektit saattavat helpottaa tilannetta vuonna 2011 ja sen jälkeen. Goliatin rakennussuunnitelma hyväksyttiin suurkäräjillä kesällä, mutta alihankkijateollisuus odottaa edelleen urakoiden jakamista. Gudrunin rakennussuunnitelmaa ei ole vielä lähetetty hyväksyttäväksi öljydirektoraattiin.

Öljyteollisuuden tuoreen raportin mukaan etsintäporauksia on tehty Norjassa tänä vuonna enemmän kuin koskaan, mutta löydöt ovat olleet hyvin pieniä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana löytöjen keskimääräinen koko on ollut noin 40 miljoonaa öljytynnyriä. Öljynporauksen ollessa alkuvaiheessa löydöt olivat keskimäärin kymmenen kertaa suurempia. Uudet alueet Norjanmerellä ja Barentsinmerellä ovat tuottaneet pettymyksiä. Öljyteollisuus arvioikin etsintäaktiviteetin laskevan tulevaisuudessa. (DN 13.11.) Statoil on vahvistanut leikkaavansa etsintäporauksia lähivuosina lähes puolella. Muun muassa Norjanmerellä sijaitsevan Victoria-kentän arvioidaan olevan paljon alkuperäisarvioita rajatumpi resursseiltaan. Öljydirektoraatti pelkää, että löytöjen rajallisuus hidastaa Norjanmeren alueen kehittämistä kaasuntuottajana.

Öljydirektoraatti ennakoi tammikuussa saavansa tänä vuonna käsittelyyn yhteensä yhdentoista kentän rakennussuunnitelmat. Näistä se on kuitenkin saanut vain kaksi: Goliatin ja Oselvarin. Öljydirektoraatin arvioidaan saavan Pohjanmerellä sijaitsevien Gudrunin ja Pin rakennussuunnitelmat alkuvuodesta 2010. Lisäksi ensi vuonna odotetaan Norjanmerellä sijaitsevien Marulkin ja Njord Nordvestin rakennussuunnitelmia.

Lofoottien ja Vesterålenin alueen avaaminen öljynetsinnälle ja -poraukselle edelleen täysin auki

Lofoottien ja Vesterålenin alueen avaaminen öljynetsinnälle ja -porukselle oli yksi eniten puhuttaneista kysymyksistä ennen Norjan syyskuisia suurkäräjävaaleja. Erityisesti sosiaalisen vasemmistopuolueen vastustus alueen avaamista kohtaan on kova, ja myös keskustapuolue on suhtautunut siihen nihkeästi. Työväenpuolue on kertonut ottavansa kantaa kysymykseen vasta, kun öljynporauksen vaikutuksista tehtävä selvitys (konsekvensutredning) valmistuu. Työväenpuolueen on arvioitu voivan kallistua alueen avaamisen kannalle. Kysymys jätettiin Norjan hallitusohjelmassa auki.

Alueen avaamisen kannalla olevat ovat vedonneet alueen potentiaalisesti suurien öljy- ja kaasuresurssien työllisyysvaikutuksiin ja resursseista saataviin suuriin tuloihin. Kannattajien mukaan teknologia ehtii kehittyä paljon ennen varsinaisen poraustoiminnan aloittamista, joka parantaa toiminnan turvallisuutta entisestään. Vastustajat vetoavat Lofoottien alueen ainutlaatuisuuteen ja haavoittuvuuteen. Alue on myös merkittävä turskan kutualue, jonka pelätään kärsivän poraustoiminnasta. Lofootit kuuluvat Norjan tärkeimpiin kalastusalueisiin. Öljykatastrofi aiheuttaisi mittaamattomat vahingot luonnolle ja kalakannalle.

Öljyteollisuus ja erityisesti Statoil ovat ottaneet voimakkaasti kantaa alueen avaamisen puolesta. Statoil uskoo alueella olevan merkittäviä resursseja, ja vetoaa muiden kannattajien tavoin suuriin tuloihin ja työllisyysvaikutuksiin. Yhtiön mukaan alueen varannot voivat olla 3 miljardin öljytynnyrin luokkaa ja niin ollen arvoltaan "puolet valtion öljyrahastosta" eli noin 1500 miljardia kruunua. Statoilin toimitusjohtaja Helge Lundin mukaan on "kummallista, jos rahoille ei ole Norjassa käyttöä". (VG 4.11.) Esitettyjä arvioita on kuitenkin kyseenalaistettu. Esimerkiksi öljydirektoraatin arviossa varannoiksi arvioidaan 1,5 miljardia tynnyriä.

Yhtiön johto kytkee kysymyksen Norjan öljyteollisuuden tulevaisuuteen. Helge Lund on esittänyt syksyllä useaan otteeseen näkemyksenään, että öljyteollisuus on Norjassa ennenpitkää rakennemuutok-sen edessä. Norja säilyy tulevaisuudessakin Statoilin kannalta hyvin tärkeänä tuotantoalueena. Norjan mannerjalustalla on kuitenkin jo nyt havaittavissa maturiteetin merkkejä, minkä asettamia haasteita Norjassa Lundin mukaan vähätellään. Öljyteollisuudessa on kuluneiden vuosien aikana toteutettu monia suurprojekteja, joiden myötä alan osaaminen ja teknologia on kehittynyt merkittävästi ja sektorista on tullut tärkeä työllistäjä.

Uusia suuria löytöjä ei kuitenkaan ole tehty, ja ylläpito- ja huoltoprojektien merkitys on kasvussa suurprojektien rakentamisen sijaan. Norjassa on edelleen paljon resursseja jäljellä, mutta ne ovat aiempaa haasteellisia. Ilman uusia etsintäalueita öljyteollisuuden aktiviteetissa tapahtuu Lundin näkemyksen mukaan muutoksia väkisinkin. Statoilin piirissä uskotaan kuitenkin, että Lofoottien alueen avaaminen on vain ajan kysymys, koska suurkäräjien enemmistö on hankkeen kannalla.

Hallituskaudella tehdään useita öljy- ja kaasuteollisuuteen liittyviä päätöksiä ja linjauksia

Norjan uusi hallitus tekee Lofoottien lisäksi kaudellaan myös muita öljy- ja kaasuteollisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Norjanmeren hallinnointisuunnitelmaa tarkennetaan viimeistään 2014. Sen yhteydessä noussee esiin kysymys öljynporauksesta Møren rannikolla, jota sekä Sp että SV ovat ilmoittaneet vastustavansa. Hallinnointisuunnitelmaa tarkennetaan myös Pohjanmeren ja Skagerrakin alueilla, joiden osalta kiistakysymyksenä ovat Pohjanmeren rannikkoalueet. Uutta ilmastoselontekoa on kaavailtu vuodelle 2010.

Öljy- ja kaasusektori jätettiin edellisen, vuonna 2007 laaditun ilmastoselonteon ulkopuolelle, mutta uutta selontekoa laadittaessa siitä käytäneen paljon keskustelua. Öljy- ja kaasusektorista tehdään hallituskauden aikana oma selontekonsa. Tänä syksynä keskustelussa on ollut esillä myös alustavan, öljynporaustoiminnan edellytyksiä selvittävän tutkimuksen käynnistäminen Jan Mayen -saarilla, jotka sijaitsevat Islannin koillispuolella.

Shtokmanin epäillään viivästyvän aikataulustaan

Shtokman-kaasukentän kehittämiseen osallistuvien Gazpromin, Totalin ja Statoilin on määrä tehdä investointipäätös alkuvuodesta 2010. Gazprom on aiemmin asettanut tavoitteeksi kentän olevan toi-minnassa vuonna 2013. Gazprom kuitenkin varoitti heinäkuussa Shtokman-hankkeen mahdollisesta viivästymisestä. Statoil on ollut varovainen kommentoidessan hanketta.

Lokakuussa Totalin toimitusjohtaja Christophe de Margerie totesi hankkeen olevan kannattamaton nykyisellä kaasunhinnalla. Myös Helge Lund myöntää kaasun hinnan olevan hyvin alhainen. Hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan vähintään 100 miljardiin kruunuun. Lundin mukaan on kuitenkin muistettava, että hanketta ja kaasun hintakehitystä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Shtokman-hankkeesta tekee haasteellisen myös Venäjän puutteellinen infrastruktuuri. Hankkeen tulevaisuus katsotaan nyt aiempaa epävarmemmaksi. Analyytikoiden mukaan Venäjä saattaa priorisoida Jamalin kaasukenttien rakentamista Shtokmanin kustannuksella.

Shtokman-projektin yhteydessä esillä on ollut myös Telenorin ja Alfa Groupin välinen kiista Venäjällä, joka ei, kiistaan löytyneestä ratkaisusta huolimatta, ole ainakaan parantanut norjalaisten käsitystä Venäjästä miljardi-investointien kohteena. Statoil on todennut seuraavansa venäläistä liike-elämää ja keskustelevansa siitä muiden norjalaisyritysten kanssa, mutta ei seuraavansa Telenorin tapausta erityisesti. Norjan hallituksen mukaan Statoilin osalta Shtokmania koskevat päätökset tekee Statoilin hallitus.

Helge Lund kävi aiemmin syksyllä Venäjällä keskustelemassa muista Venäjän suurhankkeista. Keskusteluissa oli Lundin mukaan ennenkaikkea tarkoitus ilmaista Statoilin kiinnostus olla omalla osaamisellaan mukana Jamalin alueen projekteissa pitkällä tähtäimellä. Statoilin vahva intressi Pohjois-Venäjälle näkyy myös sen vahvana läsnäolona venäläisten yliopistojen kehittämisessä Pohjois-Venäjällä. Murmanskin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä se solmi yhteistyösopimuksen Murmanskin, Arkangelin ja Pietarin yliopistojen kanssa logistiikan opintojen ja tutkimuksen kehittämisestä. Murmanskissa perustettiin myös norjalais-venäläinen konsortio, jonka tavoitteena on kehittää energia-alan osaamista.

Goliatin tuotanto määrä saada käyntiin 2013

Noin 85 kilometriä Hammerfestistä pohjoiseen sijaitsevan Goliat -kentän rakennussuunnitelma hyväksyttiin suurkäräjillä kesällä. Kenttää operoi italialainen Eni, ja Statoil on mukana 35 prosentin osuudella. Goliatin kelluvasta tuotantolaitoksesta on tehty sopimus Sevan Marinen kanssa, ja vedenalaisen tuotantosysteemin toimittaa Aker Solutions. Technip Norgen kanssa on tehty EPIC-sopimus (enginee-ring, procurement, installation, commissioning) putkistojen ja joidenkin muiden tuotantojärjestelmän osien osalta. Tuotanto Goliatilla on määrä aloittaa vuonna 2013.

Ilmastosopimuksen solmiminen ja hiilidioksidin hinnan asettaminen korkealle tärkeää öljy- ja kaasusektorin kannalta

Öljy- ja kaasusektorin osuus Norjan kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2008 noin 27 prosenttia, ja sektorin päästöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen. Päästöjen määrää selittää se, että öljy- ja kaasukentistä suurta osaa ei ole vielä sähköistetty, ja ne toimivat kaasuvoimalla.

Helge Lundin mukaan öljy- ja kaasusektorin päästöjen vähentämisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että hiilidioksidipäästöjen hinta nostetaan mahdollisimman korkeaksi. Kaikkein pahinta yrityksien kannalta olisi, jos Kööpenhaminassa ei saavutettaisi ilmastosopimusta. Vakaat teollisuuden toimintaedellytykset ovat ainoa keino saada yritykset ryhtymään toimiin. Lund on mukana YK:n pääsihteeriä ilmastoasioissa neuvovassa ryhmässä.

Norjassa panostetaan voimakkaasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian (carbon capture and storage, CCS) kehittämiseen. Norjan länsirannikolle Mongstadiin on perustettu European CO2 Technology Center Mongstad (TCM), joka rakentaa CCS-teknologian testilaitosta Mongstadin kaasuvoimalan yhteyteen. Rakennustöiden on määrä olla valmiina 2012 alkupuolella. Testilaitoksesta saatavien kokemusten perusteella kaasuvoimalaan on myöhemmin määrä rakentaa täysimittainen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmä. Hankkeessa ovat mukana Norjan valtio omistamansa Gassnova-yhtiön kautta, Statoil ja Shell. TCM toivoo saavansa hankkeeseen lisää yhteistyökumppa-neita.

Norjan hallitus on budjetoinut CCS-teknologian kehittämiseen tänä vuonna 3,5 miljardia kruunua. Hiilidioksidin varastoinnin merenpohjaan entisille öljy- ja kaasukentille uskotaan tarjoavan Norjalle tulevaisuudessa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
 

Kuva: Allan Henderson, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)

energia
öljy