Norjan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Norjan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Norjalla ja Suomella on samat haasteet – vihreän muutoksen läpivieminen ja väestön vanheneminen. Haasteet tarjoavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kysyntää on erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävälliselle teknologialle, biopolttoaineille, kiertotalousosaamiselle, uusiutuvalle energialle, vihreälle merenkululle ja terveydenhuollon ratkaisuille. Hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä suunnataan 1,5 mrd. NOK (138 milj. €) julkisen sektorin digitalisaatioon. Tuomioistuimet, valtion tievirasto ja erityisesti terveydenhuolto saavat osansa digitalisaatiokruunuista. Infrastruktuuri saa myös lisäkruunuja koronaelvytyksen ansiosta – useita tiehankkeita ja rautateiden rakennus- ja kunnostustöitä luvassa.

Norjan talous on ainutlaatuisessa asemassa. Valtion ei tarvitse ottaa velkaa selvitäkseen koronan aiheuttamasta talouskriisistä vaan 990 miljardin euron arvoisesta öljyrahastosta voidaan nostaa varat budjetin alijäämän paikkaamiseen. Öljyllä ja kaasulla rikastunut Norja voi toimia vihreän teknologian testilaboratoriona, jolla on varaa panostaa uusien ilmasto- ja ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen.


Hallitus kutsuu lokakuussa julkaistua valtion talousarvioesitystä kaikkien aikojen ilmastobudjetiksi. Norjan tavoitteena on leikata päästöjä 50-55 % vuoteen 2030 mennessä, mutta budjetissa esitetyillä toimenpiteillä päästöt laskevat vuoteen 2030 mennessä vain 21 %. Tarvetta uusille ympäristöratkaisuille siis on. 


Budjetin merkittävin ilmastoinvestointi on 2,3 mrd. kruunun (212 milj. €) myöntäminen hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS) Norcemin sementtitehtaassa Brevikissä. Langskip-nimiseen hankkeeseen investoidaan tulevina vuosina kaiken kaikkiaan lähes 17 mrd. kruunua (1,6 mrd. €). Myös Fortumin CCS-hanketta jätteenkäsittelylaitoksella Oslon lähellä tuetaan 3 mrd. kruunulla (274 milj. €). Merituulivoimaa kehitetään Norjassa kiihtyvällä vauhdilla – viime vuonna valtio tuki Equinorin Hywind Tampen -nimistä kelluvaa tuulivoimahanketta myös 2,3 mrd. kruunulla (212 milj. €). Vety on myös tapetilla Norjassa.

Hallitus budjetoi 1,5 mrd. kruunua (138 milj. €) julkisen sektorin digitalisaatioon. Tuomioistuinten ja valtion tieviraston toimintaa digitalisoidaan ja terveydenhuollon digitaalisiin hankkeisiin myönnetään myös mittavia summia. Tuoreen tutkimuksen mukaan norjalaiskunnat ovat Suomen kuntia edellä digitalisaatiossa, ja niissä voi päästä toteuttamaan digihankkeita joita Suomessa vasta pilotoidaan.

Aiempien vuosien tavoin myös infrastruktuuri on ensi vuoden budjettivoittaja. Siihen suunnataan lähes 80 mrd. NOK (7,5 mrd. €). Luvassa on useita tiehankkeita sekä rautateiden vanhan merkinantojärjestelmän korvaaminen eurooppalaisella ERTMS-järjestelmällä, jota hallitus kutsuu Norjan suurimmaksi IT-hankkeeksi.  

Mikael Antell, Suomen suurlähettiläs, Norja