Norjan hallitus julkisti kaikkien aikojen ilmastobudjetin – vihreille ratkaisuille kysyntää

Öljyrahasto auttaa Norjan talouden jaloilleen koronakriisin jälkeen Norjan talous nousee koronakriisistä nopeammin kuin keväällä uskottiin. Öljyrahastosta nostettuja varoja käytetään tänä vuonna ennätysmäärä budjetin alijäämän paikkaamiseen, mutta normaalitaso saavutetaan jo ensi vuonna.

Valtion budjetin menot vuodelle 2021 ovat 1515 mrd. NOK (140 mrd. €) ja tulot 1242 mrd. NOK (115 mrd. €). Talouden arvioidaan supistuvan 3,1 % vuonna 2020, mutta kasvavan jälleen 4,4 % vuonna 2021. Työttömyyden arvioidaan laskevan nykyisestä 4,9 prosentista 3,1 prosenttiin ensi vuonna.

Valtionbudjetin paperiversio. Kuva: Stortinget.

Luvassa vihreää elvytystä

 

Hallituksen mukaan kyseessä on kaikkien aikojen ilmastobudjetti. Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS) budjetoidaan 2,3 mrd. NOK (213 milj. €). Kyseessä on Langskip-niminen hanke(Linkki toiselle web-sivustolle.) Norcemin sementtitehtaalla Brevikissä. Kaiken kaikkiaan valtio tukee tulevien vuosien aikana CCS-hankkeita 17 mrd. kruunulla (1,6 mrd. €), joista suurin osa menee Langskipiin. Myös Fortumin(Linkki toiselle web-sivustolle.) CCS-hanketta jätteenkäsittelylaitoksella Oslon lähellä Klemetsrudissa tuetaan kolmella miljardilla kruunulla (277 milj. €), mutta ehtona on ulkopuolisen rahoittajan, esimerkiksi EU:n innovaatiorahaston osallistuminen hankkeen rahoitukseen.

Valtiovarainministeri Jan Tore Sanner esittelee budjetin Suurkäräjille. Vas. Suurkäräjien puhemies Tone W. Trøen. Kuva: Stortinget.

Budjettiesityksessä myönnetään valtion omistamalle, ilmasto- ja ympäristöministeriön alaisuudessa toimivalle vihreitä investointeja rahoittavalle Enovalle ennätykselliset 3,3 mrd. kruunua (305 milj. €). Tavoitteena on edistää vihreän teknologian kehitystä ja yhteiskunnan vihreää muutosta. Viime vuonna valtio myönsi 2,3 mrd. kruunua (213 milj. €) merituulivoiman kehittämiseen. Hallitus esittää myös 100 milj. kruunun (9,2 milj. €) budjetointia vetytalouden edistämiseen. Ilmastoinvestoinneista huolimatta budjetissa esitetyillä toimenpiteillä päästöjä saadaan leikattua vain 21 % vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on 50-55 % päästövähennykset. Erilaisille ympäristö- ja ilmastoystävällisille ratkaisuille on siis kysyntää.

1,5 miljardia kruunua digitalisaatioon – panostusta myös infraan

Hallitus esittää 1,5 mrd. kruunua (138,6 milj. €) digitalisaation edistämiseen mm. tuomioistuimissa, terveydenhuollossa ja valtion tiehallinnossa. Liikennehankkeisiin suunnataan budjettiesityksessä yhteensä 79,9 mrd. kruunua (7,4 mrd. €). Tiehankkeisiin suunnataan 36 mrd. kruunua (3,3 mrd. €) ja rautateihin ennätykselliset 32,1 mrd. kruunua (3 mrd. €).

Rautateiden vanha merkinantojärjestelmä korvataan eurooppalaisella rautatieliikenteenhallintajärjestelmällä ERTMS:llä – kyseessä on Norjan suurin IT-hanke.

Lentoliikenteen ylläpitoon budjettiesityksessä suunnataan miljardi kruunua (92 milj. €). Näistä kaksi kolmasosaa menee valtion rahoittamien lentoreittien ylläpitoon. Kaikki Norjan julkiset kilpailutukset löytyvät osoitteesta www.doffin.no(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Sähköautojen voittokulku Norjassa jatkunee, vaikka hallitus esittää 2062 kruunun (190 €) autoveroa ensi vuodesta lähtien myös sähköautoille. Tähän saakka sähköautoista ei ole tarvinnut maksaa auto- tai arvonlisäveroa. Hallitus ennustaa sähköautojen osuuden kasvavan uusien autojen kaupassa 90 prosenttiin vuonna 2024 ja 95 prosenttiin vuonna 2030. Norjassa on väkilukuun suhteutettuna maailman eniten sähköautoja valtion runsaskätisen subventoinnin vuoksi. 42,4 % uutena ostetuista autoista oli vuonna 2019 sähköautoja. Norjan myydyin auto oli vuonna 2019 Teslan Model 3.

 

Teksti: vanhempi neuvonantaja Henna Kvam