Norjan aika energiajättinä ei ole ohi
Norjan öljyvirasto julkisti huhtikuun lopulla arvion, jonka mukaan Barentsinmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat kaksi kertaa luultua suuremmat. Kaasu- ja öljykenttien hyödyntämisellä olisi valtava vaikutus Pohjois-Norjan ja koko Norjan taloudelle. Ympäristöjärjestöt kritisoivat kuitenkin kovin sanoin hallitusta.
Arktinen jää sulaa luultua nopeammin ja Norja on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, mutta siitä huolimatta hallitus aikoo laajentaa öljyn- ja kaasunporaustoimintaa haavoittuvilla arktisilla alueilla. Asiantuntijat ovat erimielisiä öljyteollisuuden tulevaisuudesta.
Vaikka öljynporauksesta keskustellaan Norjassa, ovat suurimmat puolueet öljynporausalueiden laajentamisen kannalla.
Barentsinmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat luultua suuremmat
Öljyvirasto on kartoittanut Barentsinmeren itäisen osan, joka sijaitsee vuonna 2011 voimaan tulleen Venäjän kanssa sovitun jakolinjan läheisyydessä. Arvion mukaan alueen öljyvarannot ovat kaksi kertaa luultua suuremmat ja esim. yli viisi kertaa suuremmat kuin Hammerfestin Lumikki-kaasunporauskenttä.
Keskustelu öljyresurssien hyödyntämisestä käy kuumana ja liittyy laajempaan kädenvääntöön arktisten luonnonvarojen hyödyntämisen ja arktisen ympäristön suojelun tasapainosta.
Taloudelliset mahdollisuudet valtavat
Norjan öljy- ja energiaministeri(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Terje Søviknes riemuitsee uusista arvioista. Hän näkee öljyteollisuuden tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaajana. Ministerin mukaan öljytynnyrin nykyisellä hinnalla (n. 50 $) uusien öljyvarantojen tuotto olisi noin 4000 miljardia kruunua (n. 429 mrd €). Vuonna 2016 öljyn ja kaasun viennin arvo oli noin 350 miljardia kruunua (n. 37,3 mrd €) ja vastasi 47 prosenttia koko Norjan viennistä.
Aluetta ei ole kuitenkaan vielä avattu öljyn etsinnälle, ja ennen sen aloittamista tulisikin löytää poliittinen yksimielisyys öljynporauksen seurausten kartoittamisesta. Mahdollinen öljynporaus on ajankohtaista vasta vuosien päästä.
Löytö kuitenkin lisää painetta öljynporausalueiden laajentamiselle Barentsinmerellä.
Suomalaiselle osaamiselle suuret markkinat
Kaasu- ja öljykenttien rakentamisella on suuri merkitys Pohjois-Norjan ja koko Norjan taloudelle. Esimerkiksi suunnitteilla olevan Johan Castberg -kentän rakennusvaiheessa työvoiman tarpeen uskotaan olevan jopa 20 000 henkilötyövuotta, ja investointeja odotetaan 40-50 miljardin kruunun edestä (n. 4,2 – 5,3 mrd €). Työvoiman tarpeen uskotaan olevan 1200 henkeä toiminnan käynnistyessä. Pohjois-Norjaa vaivaa jo tällä hetkellä työvoimapula.
Jos öljyteollisuuden hankkeet toteutuvat, sekä suomalaisille yrityksille että työntekijöille avautuvat suuret markkinat, joilla suomalaisella kylmäosaamisella ja työvoimalla on käyttöä.
Statoil on leikannut viime vuosien öljyn hinnan laskun seurauksena kustannuksia reippaasti. Kun öljytynnyrin hinnan tuli vielä muutama vuosi sitten olla 80 $, jotta öljyntuotanto oli kannattavaa, on tuo break-even point tällä hetkellä 35 $. Myös tästä johtuen öljynporausalueiden laajentaminen Barentsinmerellä näyttää aiempaa todennäköisemmältä.
Toisaalta viime vuosina öljyinsinöörejä on kouluttautunut huomattavasti aiempaa vähemmän. Jos tuotanto taas kasvaa, voivat myös palkkakustannukset nousta huomattavasti työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan vuoksi.
Toinen kriittinen näkökulma liittyy Pohjois-Norjan puutteelliseen infrastruktuuriin, joka voi osaltaan vaikeuttaa tai ainakin hidastaa öljyn ja kaasun kuljetusta markkinoille.
Uusi öljynetsintälupien hakukierros alkoi toukokuussa
Toukokuun toisena päivänä öljy- ja energiaministeriö avasi uuden öljynetsintälupien hakukierroksen öljy-yhtiöille. Alueet sijaitsevat Norjan merellä ja Barentsinmerellä. Kyseessä eivät ole samat alueet, joista öljyvirasto kertoi huhtikuun tiedotteessaan.
Søviknesin mukaan uusi porauslupien hakukierros on hallituksen öljypolitiikan ja meristrategian johdonmukaista toteuttamista. Kuten ennenkin, öljyteollisuus riemuitsee ja ympäristöjärjestöt kritisoivat päätöstä.
Arktinen jää sulaa uskottua nopeammin
Samalla viikolla öljyviraston uutisen kanssa ilmestyi Arktisen neuvoston(Linkki toiselle web-sivustolle.) työryhmän AMAP(Linkki toiselle web-sivustolle.)in (Arctic Monitoring and Assessment Programme) raportti(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka mukaan arktinen jää sulaa uskottua nopeammin. Norjan luonnonsuojeluyhdistyksen (Naturvernforbundet(Linkki toiselle web-sivustolle.)) mielestä on vastuutonta avata uusia alueita öljynporaukselle.
Onnettomuudella olisi arktiselle alueelle katastrofaaliset seuraukset. Öljyntorjunta ei myöskään ole arktisilla alueilla vaikeiden olosuhteiden vuoksi yhtä kehittynyttä kuin eteläisemmillä alueilla.
Toinen argumentti on Pariisin ilmastosopimus. Kriitikoiden mielestä jatkaessaan öljynporausta Norja vaikeuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
Jos rikas Norja ei voi jättää öljyä merenpohjaan, mikä maa näin tekisi? Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä rikkaan Norjan tulisi näyttää esimerkkiä
Ympäristövaikutukset
Eräiden öljyanalyytikkojen mielestä nykyisissä laskelmissa ei oteta huomioon nuoremman sukupolven suhtautumista ympäristöasioihin. Tämänhetkinen päättäjäsukupolvi näkee valtion öljyteollisuuden lähes yksinomaan tulolähteenä, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltion säilyminen myös tulevaisuudessa.
Moni nuori kuitenkin lähestyy kysymystä ennen kaikkea ympäristönäkökulmasta; mitkä seuraukset mahdollisella öljyonnettomuudella olisi pohjoisessa, ja mikä merkitys öljynporausalueiden laajentamisella on hiilidioksidipäästöihin?
Nordean öljyanalyytikko Thina Saltvedtin(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan asennemuutos näkyy jo investointipuolella. Yhä useammat investointirahastot ottavat huomioon ympäristötekijät, ja tällä voi olla vaikutusta myös Norjan öljyteollisuuteen.
Hiilidioksidin talteenotosta ratkaisu päästöihin?
Öljy- ja energiaministeri Søviknes on myös huolissaan arktisen jään sulamisesta, mutta korostaa, ettei Norja yksin pysty estämään ilmastonmuutosta. Arktiseen alueeseen vaikuttavat koko maailman päästöt, eikä järkevä ratkaisu ole, että tiukoilla ympäristölaeilla säädelty öljynporaus Norjassa lopetetaan. Jos kysyntä säilyy ennallaan, joku muu maa tuottaisi öljyn, todennäköisesti suuremmilla päästöillä kuin Norja.
Koko maailman öljynkulutuksesta Norjan kattaa vain 2 prosenttia, eikä Norjan kannata ministerin mukaan jättää valtavia resursseja meren pohjaan makaamaan, kun niillä kokonaisuuden kannalta on niin pieni rooli.
Søviknes uskoo myös hiilidioksidin talteenoton luovan mahdollisuuksia ympäristöystävällisemmälle öljynporaukselle tulevaisuudessa. Tutkija Bjørn Samset(Linkki toiselle web-sivustolle.) ympäristöntutkimuslaitos Cicero(Linkki toiselle web-sivustolle.)sta suhtautuu toiveeseen skeptisesti. Tehokasta ja taloudellista hiilidioksidin talteenottoteknologiaa ei tänä päivänä ole tarjolla, ja tulevaisuuden kehitys alalla on erittäin epävarmaa. Hänen mukaansa Norjalla ei myöskään ole selkeää suunnitelmaa siitä, kuinka saavuttaa ilmastotavoitteet vuonna 2030.
Tämän hetkinen kehitys osoittaa tavoitteiden olevan kaukana. Vuonna 2015 Norjan päästöt kasvoivat reilulla prosentilla.
Hallitus antaa suurkäräjille ennen kesää esityksen Norjan ilmastopolitiikasta sekä toimista, joilla ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Norjassa käydään keskustelua öljynporaamisen jatkamisesta, ovat suuret puolueet yksimielisiä siitä, ettei öljyvarantoja jätetä hyödyntämättä.
Huippuvuoret saattavat nousta kiistakapulaksi
Osa öljyviraston kartoittamista alueista sijaitsee lähellä Huippuvuoria, jonka mannerjalusta norjalaisen merioikeuden tulkinnan mukaan kuuluu Norjan hallinnon alaisuuteen.
Osa Huippuvuorten sopimuksen allekirjoittaneista maista, mm. Venäjä ja Iso-Britannia, ovat kuitenkin sitä mieltä että oikeus Huippuvuoria ympäröivän mannerjalustan hyödyntämiseen kuuluu kaikille sopimuksen allekirjoittaneille valtioille.
Jos alueelta paljastuu mittavat öljyvarannot, voi ulkovaltojen paine Norjaa kohtaan kasvaa. Huippuvuorten sopimuksen mukaan kaikille sen allekirjoittaneilla valtioilla on yhtäläinen oikeus hyödyntää saarten resursseja. Jos sopimuksen katsotaan kattavan myös merenalaisen mannerjalustan, eivät norjalaisviranomaiset voi suosia norjalaisyrityksiä lupia myöntäessään. Norja ei tuolloin voisi myöskään vaatia samanlaisia veroja Huippuvuorten ympäristössä tapahtuvasta öljynporauksesta kuin mihin on totuttu.
Mittavan öljylöydöksen myötä pinnan alla kytenyt konflikti Huippuvuorten sopimuksen tulkinnasta saattaa nousta esille uudella voimalla.
Henna Kvam
Suomen Oslon-suurlähetystö