Norja tavoittelee Euroopan ensimmäistä vapaakauppasopimusta Kiinan kanssa

Norjan elinkeino- ja kauppaministeri Trond Giske vieraili Kiinassa tammikuun puolivälissä. Vierailun pääasiallinen tarkoitus oli vauhdittaa Norjan ja Kiinan välisiä neuvotteluita vapaakauppasopimuksesta. Sopimus hyödyttäisi muun muassa Norjan ja Kiinan meriteollisuusyhteistyötä alentamalla laivanrakennukseen käytettävien komponenttien tullimaksuja. 

Norjan elinkeino- ja kauppaministeri Trond Giske kävi nelipäiväisellä vierailulla Kiinassa tammikuun puolivälissä. Matkan pääasiallinen syy oli Norjan ja Kiinan välisestä vapaakauppasopimuksesta käytävien neuvotteluiden vauhdittaminen. Vierailullaan Giske tapasi muun muassa Kiinan varakauppaministeri Yi Xiaozhunin.

Vapaakauppasopimusneuvotteluiden valmistelu ja niitä pohjustava taustaselvitys käynnistettiin syksyllä 2007 Norjan hallituksen Kiina-strategian julkaisun jälkeen.

Strategian pääpainopisteet ovat maiden välisten taloussuhteiden syventäminen, kestävä kehitys, ihmisoikeudet ja demokratia, hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen sekä läheisempi yhteistyö kansainvälisissä kysymyksissä.

Tomaatteja Norjaan, lohta Kiinaan?

Varsinaiset sopimusneuvottelut saatiin käyntiin vuonna 2008, ja tähän mennessä on käyty yhteensä kuusi neuvottelukierrosta. Neuvottelut pyritään saamaan päätökseen mahdollisimman nopeasti tämän vuoden aikana. Näin Norjasta tulisi ensimmäinen eurooppalainen valtio, joka on solminut vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa.

Elinkeino- ja kauppaministeri Giske kuitenkin myöntää, että vapaakauppasopimuksen saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Vaikeimpiin kysymyksiin kuuluu mahdollisimman kattavan tullivapauden saaminen norjalaisille vientituotteille. Gisken mukaan kaikkia Norjan tavoitteita tuskin neuvotteluissa saavutetaan, mutta pyrkimyksenä on päästä mahdollisimman pitkälle ja parantaa merkittävästi norjalaisten tuotteiden pääsyä Kiinan-markkinoille.

Vierailun yhteydessä Giske antoi ymmärtää voivansa hyväksyä esimerkiksi kiinalaisten tomaattien tullivapaan tuonnin Norjaan vastineeksi mahdollisuudesta viedä tullivapaasti lohta Kiinaan. Ajatus ei kerännyt Norjassa laajaa kannatusta, ja vierailun jälkeen jotkin norjalaiset maatalouden, ympäristön ja kehitysyhteistyön parissa toimivat organisaatiot vaativat lisää avoimuutta käynnissä oleviin neuvotteluihin sekä lisää keskustelua Norjan intresseistä kauppasopimuksia tehtäessä.

Neuvotteluiden sisällöstä ei ole juuri julkisuudessa keskusteltu, ja järjestöt kritisoivatkin hallitusta siitä, että sopimusten sisällöstä on mahdollista saada tietoa vasta ennen sopimusten suurkäräjäkäsittelyä. Viime vuonna Norjan ja Kolumbian välisen sopimuksen hyväksyntää lykättiin järjestöjen sitä vaadittua, mutta nyt Kolumbian ja Perun kanssa solmittavien sopimusten pelätään tulevan suurkäräjien käsittelyyn ilman kuulemiskierroksia tai selvityksiä niiden mahdollisista seurauksista. Tällaista menettelyä olisi Norjan maanviljelijöiden liiton (Norsk Bondelag) mukaan mahdotonta hyväksyä, vaan norjalaisille tärkeistä asioista on käytävä laajempaa keskustelua. (Nationen 19.1.)

Kala- ja meriteollisuus suurimmat hyötyjät

Giske uskoo Kiinan merkityksen Norjalle kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Talouskriisistä huolimatta Norjan ja Kiinan välinen kauppa kasvoi vuonna 2009. Norjan Kiinan-viennin arvo tammi-marraskuussa oli noin 13 miljardia kruunua, joka on noin 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuonti Kiinasta Norjaan samalla aikavälillä oli arvoltaan 30 miljardia kruunua, 4,5 prosenttia edellistä vuotta enemmän.

Hyvän ja tulevaisuuteen suuntautuneen vapaakauppasopimuksen saavuttaminen onkin nyt Gisken tärkeimpiä prioriteetteja. Giske arvelee vapaakauppasopimuksen hyödyttävän erityisesti kalataloustoimialaa ja meriteollisuutta. Myös ympäristöteknologian alan mahdollisuudet olivat vahvasti esillä Gisken Kiinan-vierailulla.

Norja vei viime vuonna Kiinaan kalataloustuotteita yhteensä miljardin kruunun arvosta. Kala- ja äyriäistuotteiden viennin arvioidaan kasvavan nopeasti; viime vuonna vienti kasvoi 60 prosentilla. Giske vieraili Waigaoqiaon telakalla Shanghaissa, jossa parhaillaan rakennetaan tankkereita norjalaisen varustajan John Fredriksenin omistamalle Frontline-varustamolle.

Frontlinen tankkereissa käytetään jonkin verran norjalaisia varusteita, ja nyt onkin Gisken mukaan tärkeää pyrkiä saamaan mahdollisimman monia norjalaisia toimijoita mukaan Kiinan-markkinoille. Kiinan ja Norjan välisen yhteistyön lisääminen meriteollisuudessa on myös Norjan tärkeä prioriteetti EXPO 2010-näyttelyssä Shanghaissa.

Kiinan merkitys työmarkkinoilla kasvaa

Vierailun yhteydessä järjestettiin Kiinassa toimiville kiinalais- ja norjalaisyrityksille suunnattu seminaari yritysten yhteiskuntavastuusta. Trond Gisken mukaan Kiinan rooli oikeudenmukaisessa globalisaatiokehityksessä ja työntekijöiden oikeuksien ylläpitämisessä on ratkaisevan tärkeä. Kiinan merkitystä kansainvälisillä työmarkkinoilla on vaikea aliarvioida.

Kun kiinalaiset yritykset nyt investoivat myös ulkomaille, tulee yritysten yhteiskuntavastuusta Gisken mukaan väistämättä tärkeä teema myös Kiinalle. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Norjan Shanghain suurlähetystö, Innovasjon Norge, NHO (Norjan vastine EK:lle), China Enterprise Confederation (Kiinan vastine EK:lle) sekä Norjan elinkeino- ja kauppaministeriö.

Osallistujien joukossa oli kiinalaisia ja norjalaisia viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia sekä ILO. Gisken mukaan ihmisoikeuskysymykset, työntekijöiden oikeudet sekä ympäristökysymykset ovat kauppasopimuksen kannalta relevantteja, ja niistä on keskusteltu neuvotteluissa.