angle-left Norja panostaa infastruktuuriin - tiehankkeissa mahdollisuuksia suomalaisyhtiöille

Norja panostaa infastruktuuriin - tiehankkeissa mahdollisuuksia suomalaisyhtiöille

Norja hakee päästöleikkauksia liikennesektorilta ja on maailman johtava sähköautoilumaa. Myös Norjan liikenteelle välttämättömiä autolauttayhteyksia sähköistetään. Valtion tieyhtiö Nye Veierin käynnissä oleva tarjouskilpa tuo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomalaisyhtiöiden kannattaisi nyt hyödyntää Nye veieristä löytyvää kiinnostusta suomalaista infraosaamista kohtaan.

Liikenneministeri Jon Georg Dale tarkastaa E6:n rakennustöitä. Kuva: Samferdselsdepartementet

Norja panostaa infastruktuuriin - tiehankkeissa mahdollisuuksia suomalaisyhtiöille

Norja hakee päästöleikkauksia liikennesektorilta ja on maailman johtava sähköautoilumaa. Myös Norjan liikenteelle välttämättömiä autolauttayhteyksia sähköistetään. Norja on maailman huipulla erityisesti autonomisen laivaliikenteen kehittäjänä.

Myös raideliikennettä yksityistetään Norjassa ja lisäksi norjalainen raideyhtiö NRC Group osti suomalaisen VR Groupin tytäryhtiön VR Trackin lokakuussa 2018. Valtion tieyhtiö Nye Veierin käynnissä oleva tarjouskilpa tuo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Suomalaisyhtiöiden kannattaisi nyt hyödyntää Nye veieristä löytyvää kiinnostusta suomalaista infraosaamista kohtaan.

Sähköautot ja sähköautolautat päästöjen vähentäjinä

Norja haluaa profiloitua ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärkimaana, ja on maailman johtava sähköautoilumaa. Joka kolmas Norjassa myyty uusi auto oli vuonna 2018 sähköauto ja niiden kokonaismäärä on yli 200 000 (jos hybridit lasketaan mukaan luku on lähes 300 000). Norjan valtio tukee sähköautoilua mm. verohelpotuksin. Sähköautot saavat ajaa bussikaistalla, niille on varattu omia parkkipaikkoja, eikä niistä tarvitse maksaa tietulleja. Norjassa panostetaan myös sähköautojen helppoon käytettävyyteen: vuonna 2020 maassa on tavoitteen mukaan yksi latauspiste kymmentä sähköautoa kohti. Henkilöautoliikenteessä tavoitellaan päästöttömyyttä vuoteen 2025 mennessä.

Latauspiste. Kuva: Statkraft.

Erityisesti Länsi-Norjan liikenne on riippuvainen autolautoista, joita myös sähköistetään kovaa vauhtia. Tavoitteena on, että autolauttaliikenteessä olisi vuonna 2022 Norjassa olisi yli 70 sähköllä kulkevaa lauttaa. Valtion omistama, vihreää muutosta edistävä yhtiö Enova rahoittaa autolauttaliikenteen sähköistämistä tänä vuonna 638 miljoonalla kruunulla (n. 65 milj. euroa).

Norjassa tehdään maan sisäisiä lentoja eniten Euroopassa

Norjalaiset lentävät eniten Euroopassa oman maansa sisällä. Lentämisen houkuttelevuutta lisää pitkien välimatkojen lisäksi halvat lentoliput sekä junaratojen huono kunto. Norjassa tuli voimaan matkustajakohtainen lentovero vuonna 2016. Huhtikuun alussa tulee voimaan uusi, lentomatkan pituuden mukaan porrastettu lentovero. Tämän hetkinen 84 kruunun (n. 8,5 €) suuruinen vero korvataan Euroopan sisäisiä lentoja koskevalla 75 kruunun (n. 7,7 €) verolla. Euroopan ulkopuolelle suuntautuvien lentojen vero on 200 kruunua (n. 20,5 €).

Norjan valtio on lisäksi ottanut tavoitteekseen tehdä lentämisestä ympäristöystävällisempää. Lentoliikenteen sekoitevelvoite on Norjassa 0,5 prosenttia vuodesta 2020 alkaen: tämän määrän polttoaineesta tulee siis olla biopolttoainetta. Norja on ottanut myös tavoitteekseen sähköistää Norjan sisäiset lennot vuoteen 2040 mennessä.

Merenkulku autonomisoituu

Vanhana merenkulkukansana Norja kehittää erityisesti autonomista merenkulkua. 80 - 90 % kaikesta maailman tavaraliikenteestä tehdään laivoilla, ja autonominen laivaliikenne tarjoaa mahdollisuuden sekä päästöleikkauksiin että toiminnan tehostamiseen. Norjaan perustettiin autonomisten laivojen yhdistys (NFAS) vuonna 2016, ja se toimii maan johtavan tutkimusinstituutin Sintefin alaisuudessa.

Samana vuonna Trondheimin vuonoon avattiin maailman ensimmäinen autonomisten laivojen testiympäristö. Norjan merenkulkuvirasto tekee asiassa tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Norjalaisyhtiö Kongsberg osti Rolls-Roycen merenkulkuliiketoiminnan kesällä 2018. Kauppa kattoi mm. Turussa sijaitsevan autonomisen meriliikenteen tutkimuskeskuksen. Wärtsilä on myös mukana autonomisen lauttaliikenteen kehittämisessä, ja on testannut lauttojaan Norjassa.

Brittiläinen Go Ahead voitti Norjan ensimmäisen rautatiekilpailutuksen

Syksyllä 2018 britannialainen raideyhtiö Go-Ahead voitti Norjan ensimmäisen rautateiden henkilöliikenteen kilpailutuksen. Kahdeksanvuotinen sopimus kattaa Etelä-Norjan junaliikenteen alkaen joulukuussa 2019. Go-Aheadin tarjous oli 21 prosenttia halvempi kuin toiseksi tulleen yhtiön tarjous.

Norjan valtiollinen rautatieyhtiö NSB jäi kolmanneksi. Oppositio kritisoi hallitusta voimakkaasti tarjouskilpailun tuloksesta, ja viittaa Go Aheadin huonoihin asiakastyytyväisyystuloksiin Isossa-Britanniassa. Pohjoismaisesta näkökulmasta on mielenkiintoista, että norjalainen raideyhtiö NRC Group osti suomalaisen VR Groupin tytäryhtiön VR Trackin lokakuussa 2018. Näin ollen suomalainen raideinfrastruktuuri siirtyi norjalaisomistukseen ja yhdessä nämä muodostavat pohjoismaiden suurimman raideinfrayhtiön.

Valtion tieyhtiö Nye veierin tarjouskilpa käynnissä

Vuoden 2019 valtion budjetissa infrastruktuuriin on budjetoitu 73,1 mrd. kr (7,5 mrd. €) ja rahaa kuluu erityisesti rautateihin ja tunneleiden kunnostukseen. Suurimmista teiden rakennus- ja kunnostushankkeista vastaa edelleen Valtion tiehallinto (Statens vegvesen), mutta vuonna 2015 perustetulle valtionyhtiö Nye veierille siirretään yhä enemmän mittavia tiehankkeita.

Liikenneministeri Jon Georg Dale tarkastaa E6:n rakennustöitä. Kuva: Samferdselsdepartementet

Nye veier perustettiin tehostamaan Norjan tieverkoston rakentamista ja kunnostusta. Nye veierillä on parhaillaan käynnissä tarjouskilpailu yhdeksän tieväylän rakentamisesta ja kunnostuksesta, yhteensä 25,2 miljardin kruunun arvosta (n. 2,6 mrd. €). Nye veierin edustajia on vieraillut Suomessa tutustumassa esimerkiksi Tampereen keskustatunnelin yhteydessä menestyksekkäästi käytettyyn allianssimalliin. Suomalaisyhtiöiden kannattaisi nyt hyödyntää Nye veieristä löytyvää kiinnostusta suomalaista infraosaamista kohtaan.

Oslo – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2019

Oslo on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2019. Nimityksessä otettiin huomioon muun muassa päästöjen määrä, veden- ja ilmanlaatu, mahdollisuudet pyörällä ja kävellen liikkumiseen sekä ympäristöystävälliset innovaatiot. Yksi Oslon tavoitteista on ollut autoilun vähentäminen, minkä vuoksi esimerkiksi keskusta-alueelta on poistettu jopa 760 parkkipaikkaa. Kunta on kuitenkin pyrkinyt huolehtimaan siitä, että esteettömiä parkkipaikkoja niitä tarvitseville olisi jatkossakin. Parkkipaikoista vapautunut tila on tarkoitus käyttää kaupunkielämän kehittämiseen esimerkiksi lisäämällä istumapaikkoja, pyöräteitä, leikkipaikkoja ja mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille.

Datakeskusten verojen alentaminen

Norjan hallitus laski datakeskusten verotusta houkutellakseen datakeskuksia Norjaan. Verotuksen laskemisen lisäksi vähennettiin datakeskusten maksamien sähkömaksujen määrää. Norjan tarjoama valttikortti on tuotetun sähkön ympäristöystävällisyys, sillä sen tuottamiseen on käytetty vain uusiutuvaa energiaa.

Konsulttiyhtiö Cushman & Wakefield onkin listannut Norjan yhdeksi maailman parhaista maista datakeskuksen perustamiselle. Kuitenkin kryptovaluutan tuottamiseen keskittyneet datakeskukset joutuvat maksamaan täyden hinnan sähköstä vuoden 2019 alusta alkaen. Heiltä poistettiin datakeskuksille tarjottu alennus sähkön hinnasta.

teksti:

Henna Kvam, vanhempi neuvonantaja 

Janina Kuutti, korkeakouluharjoittelija