Mikael Antell on Suomen uusi suurlähettiläs

Mikael Antell aloitti Suomen uutena Norjan -suurlähettiläänä syyskuussa. Vahva pohjoismaisen yhteistyön puolestapuhuja on kokenut monipuolisen uransa aikana paljon ja kuvailee nykyistä työtehtäväänsä Norjassa etuoikeudeksi.

Audienssi ja valtuuskirjan luovuttaminen Norjan kuningas Harald V:n luona 6.9.2018. Kuva: NTB.

Tie diplomaatiksi

Kun opiskelut ja jalkapalloilijan ura Vaasan IFK:ssa oli ohi, lähti Mikael Antell etsimään itselleen toisenlaista urapolkua kansainvälisten tehtävien parista. Diplomaatin ura ei aina ollut itsestäänselvyys, vaan monen sattuman summa. Kiinnostus kansainvälisiä kysymyksiä ja pohjoismaista yhteistyötä kohtaan vei kuitenkin Antellin mukanaan, ja Suomen Norjan suurlähettilääksi hän siirtyi tämän vuoden elokuussa Tukholmasta. Siellä hän asui vaimonsa Sonjan ja kahden poikansa Williamin ja Robinin kanssa viisi vuotta toimien suurlähetystön ministerinä ja va. asiainhoitajana. Antellin mukaan on etuoikeus saada työskennellä Norjassa: maa on erittäin tärkeä kumppani Suomelle, ja tiiviitä suhteita tulee jatkossakin kehittää edelleen.

Kansainvälisyys keskiössä

Suurlähettilään aikaisempi tausta on EU-kysymysten lisäksi ollut pitkälti pohjoismaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten sekä kaupallisten kysymysten parissa työskentelyä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Mukaan mahtuu kuitenkin myös ensimmäisenä asemapaikkana toiminut Chile, jossa Antell asui perheineen kolmisen vuotta. Se ei ollut täyttä sattumaa, sillä hänen kiinnostuksensa espanjan kieltä ja latinalaisen Amerikan kulttuuria kohtaan on nuoresta pitäen ollut suuri. Ensimmäinen varsinainen työpaikka ulkoministeriössä diplomaattikoulutuksen jälkeen oli EU-sihteeristössä Suomen ensimmäisen puheenjohtajakauden aikana 1999.

Nykyinen pesti on osoittautunut odotettuakin intensiivisemmäksi tapaamisten, tapahtumien ja puheiden muuttuessa osaksi arkipäivää. "Norjalaisten puolelta olen saanut fantastisen vastaanoton", Antell naurahtaa. Hän pääsi luovuttamaan valtuuskirjeensä Norjan kuninkaalle jo kolmantena päivänään Oslossa ja tapasi myös ensimmäisen viikon aikana Norjan ulkoministeriön (UD) johtavia virkamiehiä.

Hän on muiden tehtäviensä lomassa ehtinyt esimerkiksi avata taidenäyttelyn, käydä puhumassa turvallisuuspoliittisista asioista norjalaisille upseereille ja sotilasjohdolle, Suomen innovaatiopolitiikasta Oslon kauppakorkeakoulun opiskelijoille ja avata suurlähetystön nuorille yrittäjille ja opiskelijoille järjestämän start up -tapahtuman, Steam Talk Finland. Kuva suurlähetystöstä oli jo entuudestaan myönteinen eikä hyvän tiimin tärkeyttä voi korostaa tarpeeksi. Suurlähetystössä on erittäin paljon osaamista ja todellinen ”tekemisen meininki”.

Torille!

Yksi Antellin uran parhaimmista muistoista oli Suomi100 -juhlan järjestäminen Kungsträdgårdenissa keskellä Tukholmaa. Kolmen päivän juhlaan osallistui Ruotsin kuningaspari, Suomen presidenttipari sekä pääministerit molemmista maista, ja juhlijoita oli enemmän kuin väkeä torilla Ruotsin voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden. Elokuiseen puistoon kerääntyi kolmen päivän aikana yhteensä yli sata tuhatta ihmistä juhlimaan satavuotiasta Suomea, ja tunnelma oli sen mukainen.

Tulevaisuuden näkymät

Suurlähetystön toiminta on laajaa ja se on tekemisissä monen yhteiskunnan osa-alueen kanssa aina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista kulttuuriin ja uusiin innovaatioihin. Suomen viennin edistäminen ja investointien houkutteleminen Suomeen muodostavat yhden keskeisimmistä tehtävistä, mutta Antellin mukaan myös esimerkiksi maiden välisen yhteistyön tiivistäminen innovaatiopolitiikassa ja tutkimuksessa on tärkeää.

Samalla täytyy muistaa, että ihmisten väliset kontaktit eri yhteiskuntasektoreilla luovat perustan maiden välisille suhteille. Näitä kontaktipintoja täytyy kasvattaa. Kontakteihin ja verkostoihin tulisi myös saada nuoria aktiivisemmin mukaan, ja maakuvatyöllä on asian edistämisen kannalta tärkeä rooli.

Olisi myös hienoa, jos voisimme lisätä maidemme välistä opiskelijavaihtoa. Antell näkee Norjan ja Suomen välillä runsaasti enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja: mailla on pääpiirteittäin samat arvot, haasteet ja tavoitteet. "Tästä johtuen voimme täydentää toisiamme hyvin monella alalla, myös kaupallisella sektorilla. Siihen on myös kaikki edellytykset, sillä suomalaisyritysten kiinnostus Norjaa kohtaan on varsin suurta ja norjalaiset arvostavat suomalaisten korkeateknologista osaamista", suurlähettiläs lisää.

Lopuksi: Kenen kanssa illallistaisit?

Jos suurlähettiläs saisi valita illallisseurakseen yhden henkilön, elävän tai edesmenneen, olisi se Mannerheim.

teksti: Aimi Paasu, Suomen Oslon -suurlähetystö