Ajankohtaista

Alankomaiden talous kasvoi 2,5 % vuonna 2018. Talouskasvun pohja on laaja, ja sitä tukivat kaikki menoluokat. Alankomaiden talous vältti pahimmat notkahdukset, joita mm. Brexitin ja kauppasotien pelättiin aiheuttavan. Kansainvälinen kauppa ei kuitenkaan enää toimi Alankomaiden talouden veturina, vaan kasvu pohjautuu yksityisen sektorin investointeihin sekä kotimaisen kulutuksen kasvuun. Alankomaat oli Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani ja neljänneksi suurin vientimaa vuonna 2018.

Haagissa toimiva, vuonna 1997 perustettu OPCW solmii vuodessa noin 500 hankintasopimusta, joiden yhteisarvo kohoaa 15 miljoonaan euroon. OPCW on vakiintunut instituutio, jonka hankinnat noudattelevat investointisuunnitelmaa. Organisaation kehitys voi aukaista myös yksittäisiä suuremman kokoluokan kilpailutuksia, joista lähitulevaisuudessa esimerkkinä mainittakoon uuden, 25 miljoonan euron arvoisen laboratorion perustaminen.

Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 86 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 219.

If you have participated in the Foreign Correspondents’ Programme or Young Journalists, as it was first called in the 90’s, now you might have a chance for another Finland-packed experience. Foreign Correspondents’ Programme – Alumni Edition 2019 starts on June 10th and ends on June 16th, 2019. Check out if you’re eligible and apply now!

Yhteistyö Suomen ja Alankomaiden suurlähetystöjen välillä otti interaktiivisen startin vuoteen 2019, kun lähetystöt järjestivät samanaikaisesti Haagissa ja Helsingissä yhteisen jakamistaloustapahtuman. Yhteensä lähes 50 vierasta pääsi videolinkin välityksellä osallistumaan keskusteluun sekä nauttimaan esitelmistä, joissa käsiteltiin jakamistaloutta Suomessa ja Alankomaissa monelta eri kantilta.

Just outside Helsinki, a show at the Gallen-Kallela Museum ties together Finnish epic poetry, local storytelling in many languages, and rarely seen artworks by a famous painter.

Alankomaalaiset tunnetaan ahkerina matkailijoina eikä tämä into ole uusimpien tilastojen mukaan laantumaan päin. Viimeisen vuosikymmenen aikana alankomaalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt keskimäärin 4,8 prosentin vuosivauhtia – selvästi EU-maiden keskiarvoa nopeammin – ja viimeisen kahden vuoden aikana Suomi on noussut nopeimmin kasvavien kohdemaiden joukkoon.

Alankomaiden energiansäästötalkoot lisää kysyntää suomalaisille innovaatioille Alankomaiden maakaasutuotannon alasajoa Pohjanmerellä sekä kunnianhimoista päästövähennyspolitiikkaa on alettu toteuttaa käytännössä. Lakimuutokset ja tukiohjelmat avaavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille etenkin energiatehokkaan rakentamisen, lämmönsäätelyjärjestelmien, kiertotalouden, älykkäiden sähköverkkojen ja uusiutuvan energian parissa.

Yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistus vähentää esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia.

Alankomaiden ympäristökeskuksen raportin mukaan maassa on jo yhteensä 85 000 kiertotaloushanketta tai -aloitetta ja kiertotalouden parissa työskentelee noin 420 000 henkilöä. Tästä huolimatta uusien kiertotalousinnovaatioiden on yhä vaikea lyödä läpi. Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen vaatii ratkaisukeskeistä dialogia julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten välillä. Suomi näyttäytyy Alankomaissa kiertotalouden edelläkävijämaana.