Suomi juhlisti 20-vuotiasta Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöä uhrien oikeuksiin keskittyvällä seminaarilla
Suomen suurlähetystö Haagissa järjesti keskiviikkona 20.6 lounasseminaarin korvauksista Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsittelemien tapausten uhreille yhteistyössä kansalaisjärjestö Redressin kanssa. "Making Sense of Reparations at the ICC" -tilaisuus osaltaan myös kunnioitti Rooman perussäännön eli Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustusasiakirjan 20-vuotisjuhlavuotta.
Suomen suurlähettilään virka-asunnolla pidetty tilaisuus oli ensimmäinen Redressin Rooman perussäännön vuosipäivän kunniaksi järjestämien seminaarien sarjassa. Tilaisuus oli myös osa laajempaa Suomen tukemaa Redressin hanketta, jolla pyritään parantamaan vakavimpien rikosten uhrien oikeuksia. Redressin edustamaan uhrien oikeuksia ajavaan työryhmään kuuluu sekä kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä että ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjä uhrien kotimaista. Työryhmä oli alun perin tärkeässä roolissa varmistamassa, että Rooman perussääntöön kirjattiin merkittäviä säädöksiä uhrien oikeuksista, ja se jatkaa edelleen työtään uhrien oikeuksien puolesta.
Suomelle seminaarin järjestäminen oli tapa tukea uhreja ja toimia yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa ja siten korostaa näitä Suomen ulkopoliittisen linjan mukaisia prioriteetteja, kuten suurlähettiläs Katri Viinikka totesi alkusanoissaan.
Seminaarissa esitelmöi kolme ansioitunutta puhujaa: Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomari Howard Morrison, Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston oikeudellinen neuvonantaja Erin Rosenberg sekä Redress-järjestön asiantuntija Lorraine Smith van Lin. Heitä kuuntelemaan saapui täysi tupa kansainvälisen oikeuden parissa työskenteleviä ihmisiä suurlähetystöistä, tuomioistuimista ja kansalaisjärjestöistä.
Lorraine Smith van Lin kiitti puheessaan Suomea tuesta ja työstä uhrien avuksi. Smith van Lin painotti korvausten merkitystä uhreille – ne mahdollistavat elämän jälleenrakentamisen. Redress-järjestö ajaa erityisesti korvausmenettelyn nopeuttamista, sillä nykyisellään uhrit joutuvat usein odottamaan epätietoisina vuosikausia, koska korvauksia määrätään vasta kun rikoksiin syylliset on tuomittu. Smith van Lin myös korosti valtioiden vastuuta siinä, että uhrit saavat korvauksia.
Myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomari Morrison oli pahoillaan siitä, miten pitkään korvausmenettelyissä kestää, ja ymmärsi huolen uhrien puolesta. Aiemmin tänä vuonna Morrisonin johtama valitusjaosto helpotti korvaustenhakua Al-Mahdi -tapauksessa päättämällä, ettei uhrien tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään muille kuin uhrirahastolle, ei siis esimerkiksi tuomitulle henkilölle.
Uhrirahaston neuvonantaja Erin Rosenberg esitelmöi korvauksista kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Rosenberg pohti esimerkiksi sitä, miten korvaukset voisi taata, jos syytteet yksittäistä henkilöä vastaan hylätään, kuten kävi pari viikkoa sitten Bemba -tapauksessa. Alempi oikeusaste oli tuominnut Bemban ns. päällikön vastuun nojalla, ja tuomiota pidettiin merkittävänä myös siksi, että koski nimenomaisesti seksuaalirikoksia. Valitusjaosto kuitenkin kumosi tuomion. Uhrien kannalta on ongelmallista, että korvausten maksaminen edellyttää syytettyjen tuomitsemista. Rikosten tapahtumisesta ja uhrien kärsimyksestä kun ei ole epäilystä niissäkään tapauksissa, joissa todisteet eivät riitä tuomioon.
Seuranneessa keskustelussa pohdittiin muun muassa, mitä valtiot voisivat tehdä varmistaakseen, että uhrit saisivat korvauksia. Tuomari Morrison pohti, että valtioiden tulisi ensinnäkin yrittää ehkäistä konfliktien syntymistä diplomatialla, mutta ne voisivat konfliktien jälkeen auttaa jälleenrakentamisessa myös uhrien korvausten muodossa.
Tilaisuus oli erittäin onnistunut, ja suurlähetystö sai paljon kiitosta hyvin järjestetystä ja ajankohtaisesta seminaarista. Seuraava seminaari sarjassa järjestetään Chilen suurlähetystöllä.