Kiertotalous on vakiinnuttanut paikkansa Alankomaiden taloudessa

Alankomaiden ympäristökeskuksen raportin mukaan Alankomaissa on jo yhteensä 85 000 kiertotaloushanketta tai -aloitetta ja kiertotalouden parissa työskentelee noin 420 000 henkilöä. Tästä huolimatta uusien kiertotalousinnovaatioiden on yhä vaikea lyödä läpi. Alankomaalaisten tapaustutkimusten mukaan siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen vaatii ratkaisukeskeistä dialogia julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuslaitosten välillä.

Suomi näyttäytyy Alankomaissa kiertotalouden edelläkävijämaana. Pohjoismaiden tammikuussa Amsterdamissa järjestämä kiertotalouskonferenssi oli suuri menestys.

Alankomaiden ympäristökeskus (PBL) julkaisi 11. tammikuuta katsauksen kiertotaloussiirtymän edistymisestä Alankomaissa. Tietyillä sektoreilla kiertotalous on lyönyt läpi, mutta tulevina vuosina tarvitaan poikkisektoraalista tukea ja ajattelua, jolla kiertotalous ujutetaan talouden eri osa-alueille; kiertotalousyhteiskunnan luomisessa pelkkä kierrätys ja uusiokäyttö eivät riitä.

PBL:n laskujen mukaan Alankomaissa on yhteensä 85 000 kiertotaloushanketta tai –aloitetta ja kiertotalouden parissa työskentelee noin 420 000 henkilöä. Kiertotalouden katsotaan vakiinnuttaneen paikkansa Alankomaiden yhteiskunnassa. Tästä huolimatta uusien innovaatioiden on yhä vaikea lyödä läpi.

Useimmat kiertotaloushankkeista ja –yrityksistä toimii kierrätyksen ja uusiokäytön parissa. Jotta raaka-aineiden käyttö saadaan kansallisen tavoitteen mukaisesti puolitettua 2030 mennessä, on löydettävä innovatiivisia keinoja vähentää raaka-ainemenekkiä tuotantolinjojen alkupäässä. 85 000 aloitteesta vain alle 2 % keskittyy raaka-ainekulutuksen alentamiseen ja materiaalien tehokkaampaan käyttöön, ja näistäkin suuri osa liittyy kierrätysraaka-aineiden hyödyntämiseen. PBL:n raportin mukaan innovaatiot tuotteiden elinkaaren pidentämiseksi (modular design), ympäristöhaittojen sisällyttäminen valmisteiden hintaan sekä jakamisalustojen yleistyminen tarjoaa hyvin tehokkaita – toistaiseksi hyödyntämättömiä –  työkaluja raaka-ainekulutuksen pienentämiseksi.

Havaittujen ongelmien pohjalta hallitukselta vaaditaan toimia; kierrätyksen sijaan julkisen sektorin on tuettava kiertotaloutta poikkisektoraalisesti ja panostettava muuhunkin kuin kierrätykseen. Tuotantoteollisuudessa, rakentamisessa ja infrastruktuurisuunnittelussa on löydettävä paremmat keinot korjata vanhaa sen sijaan, että rakennetaan tai ostetaan uutta. Raaka-aineketjujen alkupäässä on maksimoitava eri materiaalien uusikäyttömahdollisuudet. Jotta ruohonjuuritason innovaatiot ja yritykset nousevat omille jaloilleen, on julkisen sektorin luotava kannustimia, jotka palkitsevat aidosti ympäristöystävälliset tuotteet sekä palvelut. Nopeana toimenpiteenä kiertotalous ja ympäristöystävällisyys tulee huomioida yhä paremmin julkisissa hankinnoissa sekä kannustettava yksityistä sektoria toimimaan samoin. Kysynnän uudistuessa myös tarjonta uudistuu.

Suuri este kiertotalouden periaatteita noudattavien tuotteiden valmistukselle on se, että tuotannon ympäristövaikutukset eivät heijastu (riittävästi) hinnanmuodostukseen. Täten markkinamekanismit eivät kannusta raaka-aineiden tehokkaampaan käyttöön, eivätkä raaka-aineita säästävät tuotteet ja palvelut vedä investointeja.

Hallituksen aloittamalle ”Tilaa sääntöihin” reformiohjelmalle on ympäristökeskuksen raportin mukaan tilausta; nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa useiden tuotteiden tai jätemateriaalien uudelleenkäyttöä. Luvituksesta johtuvat kustannukset ja byrokratia toimivat suoraan kiertotalousinvestointien esteinä. Loppuvuodesta 2018 hallitus lanseerasi ”Tilaa Sääntöihin”-ohjelman, jonka kautta tuottajat voivat tuoda esille innovatiivista ja ympäristöystävällistä taloutta jarruttavia säännöksiä, joiden toimeenpanoon ohjelma tarjoaa joustoa.

Normiston ja kuluttajatottumusten osalta ympäristökeskus huomauttaa, että teknisten ja sosiaalisten normien muuttaminen on välttämätöntä kiertotalouden edistämisessä. Alankomaissa on havaittu, etteivät esimerkiksi ISO-normit ole aina sovellettavissa uusiomateriaaleja käytettäessä. Lisäksi yritykset kokevat ihmisten edelleen kaihtavan kierrätystuotteita vanhojen tottumusten ja uskomusten vuoksi.

Suomi näyttäytyy edelläkävijänä

Kiertotalousimplementaation osalta Suomi näyttäytyy edelläkävijämaana ja kiinnostus maatamme kohtaan on kiertotalousasioissa vahvaa. Sitra on tunnettu toimija ja World Circular Economy Forum mainitaan hallituksen kiertotalousstrategiassa yhtenä tärkeimmistä kansainvälisen vaikuttamistyön areenoista.

Haagin suurlähetystö järjesti yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Norjan suurlähetystöjen sekä pohjoismaisten kauppakamarien ja EU-komission kanssa pohjoismaisen Circular Economy Summitin Amsterdamissa tammikuun 15. päivä, osana Alankomaiden kiertotalousviikkoa. Iltapäivätapahtumaan odotettiin 120 vierasta, mutta rekisteröityminen täytyi sulkea jo lähes viikko ennen tapahtumaa, kun 280 henkilön maksimikapasiteetti saavutettiin. Suurlähettiläs Kaukoranta osallistui avauspuheenvuoroihin, minkä lisäksi Sitran kiertotalouden projektipäällikkö Kari Herlevi sekä Vaasan Seudun Kehitysyhtiö Vasek Oy:n kiertotalouskoordinaattori Göran Östberg puhuivat asiantuntijapaneeleissa. Lisäksi paikalle saapui kolmihenkinen yritysdelegaatio Suomesta ja yleisössä oli reilut 30 Suomen-Alankomaiden kauppakamarin vierasta. Tilaisuudessa vahvistui myös, että suuri 60 yrityksen kiertotalousdelegaatio suuntaa Alankomaista Suomeen syyskuussa.

Learning-by-doing –kokeiluista ensimmäisiä oppeja

Alankomaat lukeutuu kiertotalouden edelläkävijöihin ja viime vuonna julkistettua, maan ensimmäistä kiertotalouden viisivuotissuunnitelmaa voidaan kuvata opintomatkaksi, jolla hallitus etsii parhaita keinoja kiertotalouden edistämiseen. Ruohonjuuritason yrityksiltä saatu palaute on kullanarvoista erityisesti säätelyn uudistamiseksi, ja tätä edistääkseen julkiset toimijat ovat käyneet vuoropuhelua yrittäjien kanssa paikallistasolla. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia.

Esimerkiksi Rotterdamissa toimivalla kierto- ja jakamistalouden klusterilla Blue Citylla on nimetty yhteyshenkilö sekä Rotterdamin kaupungilla että ympäristövalvontaviranomaisen lupapalveluissa. Kun yrittäjät törmäävät ympäristöystävällisen liiketoiminnan kehittämistä rajoittavaan sääntelyyn, on heillä suorat yhteydet tahoihin, jotka saavat tarvittavan muutosprosessin käyntiin tai voivat harkita hankekohtaisen poikkeusluvan myöntämistä. Amsterdamissa on hyödynnetty saastuneen ympäristön eheytymistä tukevan elpymislakipaketin mahdollistamia menettelytapoja; osa ”poikkeusasetuksista” on havaittu hyviksi keinoiksi kiertotalouden edistämiseen ja tehokkaaseen maankäyttöön. Projektien aikana on tunnistettu keinoja sääntelyn uudistamiseksi aina EU-lainsäädäntöä myöten.

Tapaustutkimukset osoittavat, että kiertotalouden ja innovatiivisuuden edistäminen vaatii ratkaisukeskeistä dialogia julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä tutkimuslaitosten välillä.

Kaupungit ja kunnat kiertotaloutta edistämään

Viime vuonna alankomaalaiset kaupungit ja kunnat ottivat yhä suurempaa roolia kiertotalouden edistämisessä. Alankomaiden kunnianhimoinen ilmastolaki vaatii tuntuvia päästövähennyksiä, ja maassa tiedostetaan yhä laajemmin, ettei ilmastositoumuksiin ylletä ilman siirtymistä kiertotalouteen. Esimerkiksi Amsterdamin alueella 32 kuntaa sitoutuivat lisäämään kiertotalousehdot vähintään puoleen kaikista julkisista hankintamenettelyistä vuoteen 2025 mennessä; hankintojen yhteisarvo nousee vuosittain miljardeihin euroihin ja tämän kaltaisilla päätöksillä kannustetaan yrityksiä huomioimaan kiertotalous omassa toiminnassaan.

Yhdessä kunnianhimoiset kiertotaloussuunnitelmat sekä ilmastotavoitteet tarjoavat enenevissä määrin liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Lähiaikoina on odotettavissa sääntelyuudistuksia, hankkeita ja rahoitusjärjestelyjä, joilla pyritään edistämään muun muassa kemiallista kierrätystä, jätevesien uusiokäyttöä ja biomassan hyödyntämistä sekä tehostetaan rakennusmateriaalien elinikäistä seurantaa.

Eero Vento