Kansainvälinen ONE-kyberturvallisuuskonferenssi Haagissa 1.-3. lokakuuta; suomalaisyritykset tervetulleita
Kyberturvallisuussektorin viimeaikaista kasvua on Alankomaissa luonnehdittu kyberbuumiksi. Kyberturvallisuustuotteita ja -palveluita myy nykyisin noin 2 500 yritystä ja markkinan arvo kasvaa yli 15 % vuosivauhtia. Lokakuun alussa Haagissa järjestetään kansainvälinen korkean tason ONE-kyberturvallisuuskonferenssi, johon suomalaisyritykset ja –asiantuntijat ovat lämpimästi tervetulleita.
Kyberturvallisuussektorin viimeaikaista kasvua on Alankomaissa luonnehdittu kyberbuumiksi. Vuoden 2018 lopussa maahan oli rekisteröity noin 66 000 IT-alan yritystä, joista 3 600 ilmoitti turvallisuuden yhdeksi ydinliiketoiminta-alueekseen. Kyberturvallisuustuotteita ja -palveluita myy nykyisin noin 2 500 yritystä, kyberturvallisuusmarkkinan arvo kasvaa yli 15 % vuosivauhtia ja kasvukäyrät osoittavat jyrkästi ylöspäin. Yritysten määrän kohdalla on huomioitava Alankomaille tyypillinen yksityisyrittäjien ja muiden itsensä työllistävien suuri määrä.
Alankomaat on maailman verkottunein maa, mikä tekee siitä houkuttelevan verkkohyökkäyskohteen ja samalla alttiin muualla tapahtuville hyökkäyksille. Alankomaita onkin pidetty eräänlaisena koelaboratoriona, minkä vuoksi maan valtionhallinto ja suuryritykset ovat asiantuntijoiden mukaan kohdanneet keskimääräistä enemmän verkkohyökkäyksiä; jos menetelmä toimisi Alankomaissa, onnistuisi verkkohyökkäys todennäköisesti muuallakin. Tämän myötä kehittynyt julkishallinnon valveutuneisuus kyberturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, vuosia jatkuneet panostukset alan kehitykseen ja maahan syntyneiden kyberturvallisuusklusterien tuomat synergiaedut ovat yhdessä ruokkineet liiketoiminnan kasvua.
Kyberturvallisuuspalveluiden tuotteistaminen sekä teknologiakehityksen räjäyttämä kysyntä ovat kiihdyttäneet kyberturvallisuusalan liikevaihdon tuntuvaan nousuun. Näiden megatrendien lisäksi asiantuntijat tunnistavat Alankomaiden nykyisen kyberbuumin taustalla muutaman merkittävän tekijän. Globaalin liikenteen solmukohdat kuten Rotterdamin satama ovat äärimmäisen herkkiä verkkohyökkäyksille, minkä vuoksi niitä luonnehditaan kyberturvayritysten kultakaivoksiksi. Oman kokonaisuutensa muodostavat datakeskukset, joita Alankomaihin perustetaan jatkuvasti lisää. Myös brexitin uhka vetää puoleensa alan yrityksiä, jotka haluavat varmistaa ongelmattomat yhteydet Eurooppaan post-Brexit markkinoillakin. Pitkällä tähtäimellä suurin kasvupotentiaali lepää kansainvälisten suuryritysten pienemmissä haarakonttoreissa, joita Alankomaissa on tuhansia, sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joista huomattavan pieni osa on suojautunut kyber-uhkilta, vaikka erinäisillä verkko- ja palvelunestohyökkäyksillä lamautetaan autokorjaamojen kaltaisia pienyrityksiä päivittäin.
Kyberturvallisuusklusterit
Alankomaat pyrkii siis brändäytymään kyberturvallisuuden edelläkävijämaana. Tukeakseen näitä tavoitteita kansallinen liike-elämän kehitysorganisaatio Invest-in-Holland on jo vuosia edistänyt kyberturvallisuusklusterien kehittymistä, kolmen yliopiston välille on luotu yhteinen Cyber Security Academy, ja lisäksi seitsemän muuta yliopistoa tarjoaa kyberturvallisuuden maisteriopintoja. Noin 40 yritystä analysoi tulevaisuuden tietoverkkojen turvallisuusriskejä Smart Industry –tutkimusympäristössä Hengelon kaupungissa ja Eindhovenin DITSS-tutkimusinstituutissa (Dutch Institute for Technology, Safety and Security) 25 asiantuntijaa kehittää teknologioita valtionhallinnon, pelastuslaitosten ja muiden turvallisuusorganisaatioiden tarpeisiin.
Haagin kaupungin vuonna 2013 perustama The Hague Security Delta on kasvanut Alankomaiden suurimmaksi kyberturvallisuusklusteriksi. Vajaa vuosikymmen sitten kansainvälisen oikeuden kaupunkina tunnettu Haag päätti hyödyntää kansainvälisten järjestöjen tuomia synergiaetuja ja perustaa uuden, korkean osaamisen kyberturvallisuusklusterin. Kaupungin eri turvallisuusorganisaatiot tarjosivatkin tähän hedelmällisen maaperän. Europol, Eurojust, puolustusministeriö, sisäministeriö, kansallinen terrorisminvastaisen toiminnan ja turvallisuuden koordinaatioyksikkö, kansallinen kyberturvallisuuskeskus sekä poliisiviranomainen ahkeroivat kaikki erikseen kyberturvallisuuden edistämiseksi, minkä lisäksi NATO:n kyberturvallisuudesta vastaava toimielin NATO Communications and Information Agency oli houkutellut kansainvälisiä huippuosaajia kaupunkiin.
The Hague Security Deltan jäsenmäärä on vakiintunut noin 300:een, joista noin neljäsosa on ulkomaalaisia yrityksiä. Kansainvälisten suuryritysten, turvallisuusorganisaatioiden, kotimaisten kasvuyritysten ja start-upien lisäksi myös yliopistot ja monet viranomaiset kuten poliisivoimat ja verovirasto ovat edustettuina. Tämä antaa HSD:lle erinomaiset valmiudet toteuttaa alkuperäistä missiotaan eli luoda verkostoja, synergiaetuja ja niiden kautta osaamista sekä liiketoimintaa kyberturvallisuuden parissa.
The Hague Security Deltan toiminta jakautuu viidelle eri osa-alueelle; kansallinen turvallisuus, kyberturvallisuus, kriittinen infrastruktuuri, forensiset teknologiat ja urbaani ympäristö. HSD:n oman toiminnan täytyy aina edistää yhtä seuraavista päämääristä; markkinoille pääsy, pääoman saatavuus, tiedon saatavuus, innovaatioiden edistäminen, osaavan työvoiman välittäminen.
Yritykset, julkisorganisaatiot ja tiedeyhteisö tunnistavat yhteistyöverkoston hyödyt. Pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät suoraan keskusteluyhteyteen esimerkiksi suuryritysten ja julkishallinnon kanssa. Suurimpien teleoperaattorien ja IT-yhtiöiden sijoitusorganisaatiot konsultoivat jatkuvasti alan start-upeja ja tutkijoita sekä sijoittavat tuotekehitykseen. Alalla vaikuttaa myös hienoinen kohtaanto-ongelma, kun yritykset ja organisaatiot eivät löydä tai osaa tunnistaa heidän tarpeisiinsa vastaavaa tarjontaa, ja tämän kuilun kaventaminen on tukenut HSD:n kasvua; esimerkiksi ministeriöt kertovat HSD:lle tarpeistaan ja he etsivät projekteille tekijät.
Myös Haagin alueen liike-elämän kehitysorganisaatio Innovation Quarter tekee läheistä yhteistyötä The Hague Security Deltan kanssa ja auttaa ulkomaisia yrityksiä laajentamaan Alankomaihin. Eniten tiedusteluita saadaan Yhdysvalloista, Kanadasta, UK:sta ja Israelista, mutta muun Euroopan lisäksi myös Itä-Aasian kiinnostus on kasvussa. Viime vuosina esimerkiksi 11 kanadalaista ja neljä yhdysvaltalaisyhtiötä ovat laajentaneet toimintansa Alankomaihin Innovation Quarterin ja HSD:n avustuksella. Mikäli suomalaisyritykset ovat kiinnostuneita kuulemaan lisää liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksista, Innovation Quarter ja HSD tarjoavat mielellään tarkempaa tietoa ja järjestävät tapaamisia yritysten kanssa.
HSD tekee myös aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa edistääkseen yritysten pääsyä kansainvälisiin rahoitusohjelmiin kuten Horizon2020:een. HSD:n edustajat ovat hyvin kiinnostuneita selvittämään mahdollisuuksia R&D-yhteistyöhön myös suomalaisten kanssa, ja ylipäätään kansainväliseen kokemustenvaihtoon on aitoa kiinnostusta.
Kansainvälinen ONE-konferenssi Haagissa 1.-3. lokakuuta
Alan lippulaivatapahtumana Haagissa järjestetään syksyisin Cyber Security Week, jonka pääasiassa yrityksille suunnattuun ohjelmaan osallistui viime vuonna reilu 4 000 alan ammattilaista 70 eri maasta. Tänä vuonna Cyber Security Week pitää kuitenkin välivuotta, kun kaupungissa järjestetään korkean tason ONE-kyberturvallisuuskonferenssi 1.-3. lokakuuta. Suomalaisyritykset ja -asiantuntijat ovat lämpimästi tervetulleita tapahtumaan.
Alankomaiden kauppa- ja ilmastopolitiikan ministeriö, oikeusministeriö sekä näiden alainen kansallinen kyberturvallisuuden keskus ovat ottaneet ONE-konferenssista päävetovastuun ja niiden lisäksi HSD ja Innovation Quarter järjestävät yrityksille suunnattua ohjelmaa. Tämän vuoden ohjelma julkistetaan lähipäivinä; yrityksille suunnattu match-making tilaisuus on alustavasti aikataulutettu tapahtuman toiselle päivälle 2. lokakuuta.
Rekisteröityminen ONE-konferenssiin sulkeutuu jo 16. elokuuta ja tämän jälkeen tilaisuuteen on mahdoton päästä mukaan. Ulkomaalaisille yrityksille ja asiantuntijoille voidaan kuitenkin myöntää henkilökohtainen koodi, jolla varmistetaan paikka tapahtumassa. Suurlähetystö voi pyytää koodeja järjestäjiltä, eli halukkaat osallistujat voivat ennen elokuun 16. päivää rekisteröityä itse alla olevan linkin kautta tai ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestaan suurlähetystön neuvonantajalle Eero Vennolle
(eero.vento[at]formin.fi).
Rekisteröityminen ONE-konferenssiin on nyt auki ja jatkuu 16. elokuuta asti:
https://one-conference.nl(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Ohjelmaa ei vielä ole kokonaisuudessaan julkaistu, ja päivittyvä aikataulu on nähtävissä osoitteessa:
https://one-conference.nl/schedule-2019(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Suurlähetystö voi tarvittaessa avustaa tapaamisten järjestämisessä konferenssin yhteyteen.