Interaktiivinen jakamistalousseminaari Haagin ja Helsingin välillä

Yhteistyö Suomen ja Alankomaiden suurlähetystöjen välillä otti interaktiivisen startin vuoteen 2019, kun lähetystöt järjestivät samanaikaisesti Haagissa ja Helsingissä yhteisen jakamistaloustapahtuman. Yhteensä lähes 50 vierasta pääsi videolinkin välityksellä osallistumaan keskusteluun sekä nauttimaan esitelmistä, joissa käsiteltiin jakamistaloutta Suomessa ja Alankomaissa monelta eri kantilta. Kansainvälinen tapahtuma kansainvälisellä osallistujajoukolla saatiin näin toteutettua hyvin minimaalisella ilmastokuormituksella!

Aika-matka etäisyys Haagin ja Helsingin välillä on jo kutistunut noin kolmeen tuntiin – mutta modernit viestintävälineet auttavat poistamaan välimatkan kaupunkien välillä kokonaan! Reaaliaikaisessa ja interaktiivisessa tapahtumassa olimme kuin kaikki yhdessä tilassa.

Suurlähettiläs Päivi Kaukoranta Haagissa

Jakamistalous ja etenkin sen kasvun mahdollistaminen puhututti yleisöä, joka koostui yritysten lisäksi tutkijoista, julkishallinnon virkamiehistä, yritysjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajista sekä konsulteista. Suomessa ja Alankomaissa painitaan samojen ongelmien parissa, mutta myös havaitaan samat mahdollisuudet kestävän liiketoiminnan kasvattamiselle. Yleisemmässä kiertotalouskeskustelussa Suomi ja Alankomaat näyttäytyvät edelläkävijöinä. Kansainvälisellä yhteistyöllä ja tapahtumilla voimme tukea maidemme tunnettuutta myös jakamistalouden parissa, mikä parhaimmillaan tukee kasvuyritysten kansainvälistymistä ja uusien innovaatioiden realisoitumista kestäväksi liiketoiminnaksi.

Suurlähettiläs Cees Bansema Helsingissä. Suurlähettiläät avasivat tapahtuman yleisön seuratessa molemmissa kaupungeissa.

Jakamistalous tuppaa joko hautautumaan kiertotalouskeskustelun alle, tai vaihtoehtoisesti termi nostaa esiin mielikuvat Uberistä tai AirBnb:stä. Jakamistalous on kuitenkin paljon muuta; konseptin alla tehtävää liiketoimintaa harjoitetaan aktiivisesti ympärillämme. Helsingissäkin jaetaan jo asuntojen, autojen, veneiden ja taksikyytien lisäksi muun muassa koulukirjoja, vaatteita ja parkkipaikkoja. Suomessa ja Alankomaissa perustetaan jatkuvasti uudenlaisia vaihdanta-alustoja verkkoon ja Lidl-kauppaketjukin on lähtenyt markkinoille mukaan aloittamalla henkilöautojen liisauksen Saksassa. Uusia omistamisen ja vaihdannan malleja sekä alustoja syntyy jatkuvasti lisää.

Utrechtin yliopiston apulaisprofessori Taneli Vaskelainen piti ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron.

Kuten sana ”jakaminen” itsessään jo osoittaa, taloudelliset toimintamallit perustuvat jo olemassa olevien resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kun kuluttajat enenevissä määrin vuokraavat hyödykkeitä omistamisen sijaan, perinteiset kuluttajamarkkinat mullistuvat monilta osin – mutta samalla kulutushyödykkeiden ilmastokuormitus pienenee. Yhä useampien tutkimusten mukaan talouden täytyy uudistua ja monipuolistua, jotta jo sovittuihin ilmastotavoitteisiin voidaan yltää. Jakamisalustat tarjoavat hyvin tehokkaita – toistaiseksi hyödyntämättömiä –  työkaluja raaka-ainekulutuksen pienentämiseksi. Parhaimmillaan jakamistalous lisää talouskasvua ja talouden tehokkuutta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävillä tavoilla.

Yrityksillekin annettiin tilaisuus esittäytyä ja kertoa toiminnastaan kansainväliselle yleisölle.

Toimiva sääntely on edellytys sille, että kaikista jakamistalous-käsitteen alle lukeutuvista vaihdannan muodoista saadaan ulosmitattua niiden koko potentiaali kestävällä tavalla. Ruohonjuuritason yrityksille ja innovaatioille on tarjottava kasvun mahdollisuudet, mutta samaan aikaan yhteiskunnalliset lieveilmiöt on pyrittävä kitkemään pois toimivalla, proaktiivisella sääntelyllä. Kansainvälistymistä ja sisämarkkinoiden hyödyntämistä jarruttaa niin kansallisesti kuin paikallisestikin toisistaan poikkeavat säädökset. Vastaavasti sääntelyn harmonisoinnilla voidaan vahvistaa talouskasvua EU:n sisämarkkinoilla, ja tämän prosessin tukemiseksi on syytä jatkaa kansainvälistä kokemustenvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä myös jakamistalouden parissa.

Myös tarjoilujen puolesta Suomi tuotiin lähemmäksi Alankomaita ja hiilijalanjälkeä painettiin alaspäin, kun ajankohtaan sopivasti vieraat pääsivät herkuttelemaan luomu-laskiaispullilla ja vegaanisilla runebergintortuilla.

Positiivisen palautteen kannustamina lähetystöt jatkavat kahdenvälistä yhteistyötä jakamistalouden parissa myöhemmin kuluvana vuonna. Kiikarissa ovat ainakin Utrechtin yliopiston kansainväliset jakamistalouspäivät kesäkuussa sekä Suomessa kesäkuun alussa järjestettävä World Circular Economy Forum.

Modernit viestintävälineet ovat nopeasti arkipäiväistyneet toimistotyössä; suosittelemme lämpimästi kokeilemaan nopeiden verkkoyhteyksien ja kommunikaatioteknologian tarjoamia mahdollisuuksia jokapäiväisessä työssä!

Aurinkoista kevään jatkoa toivottaen,
Eero Vento, neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Haag
Venla Virkamäki, neuvonantaja, Alankomaiden suurlähetystö, Helsinki
 


Mahdolliset lisätiedustelut sähköpostitse: [email protected]