Finanssikriisi nostaa valtiovarainministerin suosiota Alankomaissa

Alankomaiden hallitus varmisti rahoitussektorin toimivuuden. Hoitotoimet tulevat kuitenkin lisäämään selvästi valtion velkaa. Verotulojen vähetessä budjettitasapainon säilyttäminen vaikeutuu.

Kulunut syksy kansainvälisine finanssikriiseineen on vaikuttanut vahvasti Alankomaiden sisäpoliittiseen ilmapiiriin. Työväenpuolueen johtajan, valtiovarainministeri Wouter Bosinarvostus ja suosio ovat kasvaneet kohisten. Eikä suosion kasvu ole rajoittunut vain Bosin henkilöön. Myös työväenpuolue on onnistunut kuromaan takaisin pohjalukemiin pudonnutta suosiotaan. 

Marraskuun lopun mielipidemittauksissa työväenpuolueen ja kristillisdemokraattien kannatus oli kutakuinkin tasoissa; CDA 35 paikkaa ja PvdA 34 paikkaa. Huomattavaa on kristillisdemokraattien kannatuksen lasku kuudella paikalla edellisvaaleista. Työväenpuolue on nyt ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten pidettyjen vaalien päässyt nostamaan vaaleissa saamansa kannatusta, yhdellä paikalla. 

Finanssikriisin ja sen nostattamien kannatuslukemien myötä työväenpuolueella näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet palata perinteiseen valtionhoitajapuolueen asemaansa Alankomaiden politiikassa. Uuteen myötätuuleen ovat selvästi vaikuttaneet valtiovarainministeri Bosin ripeät toimet pankkisektorin toimintaedellytysten turvaamisessa ja hollantilaisten sijoittajien aseman turvaamisessa islantilaisessa Icesave-Landsbankissa. 

Valtion velka noussee yli puoleen BKT:stä 

Kriisi on syönyt erityisesti sosialistipuolueen kannatusta ja osoittanut äänestäjien kriisin tullen luottavan koeteltuihin poliittisiin toimijoihin radikaalien uusien voimien sijaan. Mutta kun sääntömääräisiin vaaleihin on vielä reilut kaksi vuotta ja kun finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen ovat vasta alkamassa, on aikaista sanoa, miten pysyvä syksyn aikana tapahtunut puolueitten kannatuksen muutos tulee olemaan. 

Valtion nousevat velanhoitokulut ja laskevilta näyttävät verotulot ennakoivat vaikeuksia budjettitasapainon ylläpitämiseen. Pankkisektorin pelastustoimien myötä valtion velkataso nousee arvioiden mukaan 42 prosentista 57:ään BKT:sta. 

Finanssikriisi ja sen hoitotoimet on joka tapauksessa tuonut valtiovarainministeri Bosin siinä määrin esiin politiikan voimahahmona, että pääministeri JanPeter Balkenendeon jälleen näkemässä Bosissa myös kilpailijan, eikä vain hallituskumppania. 

Omaa profiiliaan finanssikriisin hoidossa Balkenende pyrki kohottamaan hakeutumalla marraskuussa Washingtonissa järjestettyyn G20-kokoukseen. Toki Balkenenden mukanaolo oli siten perusteltua, että BKT:ltään Alankomaat on maailman 16:nneksi suurin kansantalous. 

Pääministerin matka Washingtoniin oli kuitenkin epäonninen: isänsä kuoleman takia hän joutui palaamaan kotiin heti Washingtoniin tultuaan voimatta osallistua G20:n kokoukseen.