Alankomaiden uusi "kriisisopimus": budjetti- ja elvytyspaketti 2009–2011

Alankomaiden uusi 17 miljardin budjetti- ja elvytyspaketti ('kriisisopimus') valmistui pitkien neuvotteluiden päätteeksi. Summasta 10 miljardia kuluu kasvaviin työttömyyskuluihin ja 7 miljardia on investointeja pääosin infrastruktuurihankkeisiin, energiatehokkuuden lisäämiseen ja yritysten toimintaympäristöön.

Alankomaiden uusi 17 miljardin budjetti- ja elvytyspaketti ('kriisisopimus') valmistui pitkien neuvotteluiden päätteeksi. Säästökohteet lyödään lukkoon kesällä, mutta hallitus asetti keskeisenä säästökohteena ja rakenteellisena uudistuksena pöydälle eläkeiän noston 67 vuoteen (nyt 65).

Ammattiyhdistysliikkeestä ja työnantajista koostuvalla sosiaali- ja talousneuvostolla (SER) on lokakuuhun asti aikaa esittää vaihtoehtoinen säästökohde - muuten uhkaa Musta Pekka. Käytännössä korotusta pidetään jo varmasti toteutuvana. Muista säästötoimista säädetään laki, joka takaa 2011 alkaen ennusteiden mukaan yli viiteen prosenttiin nousevan budjettialijäämän vuosittaiset alennukset tulevasta hallituksesta riippumatta. EMU-kriteerit saavutettaisiin nykyarvion mukaan 2016. Sopimus on merkittävä myös siinä mielessä, että pääministerin CDA-puole on tähän asti pitänyt tiukasti kiinni hallitussopimuksessa sovitusta budjettikurista.

Kalsea vastaanotto kriisipaketille

Alankomaiden pääministeri Jan Peter Balkenende esitteli 25. maaliskuussa parlamentissa pitkällisten neuvottelujen tuloksena valmistuneen ja kriisipaketiksi nimetyn budjetti- ja elvytyspaketin vuosille 2009–2011. Paketin arvoksi on ilmoitettu 17 miljardia euroa. Julkistus viivästyi aiotusta lähes kaksi viikkoa. Paketista neuvoteltiin hallituspuolueiden kesken ja loppumetreillä konsultoitiin myös ammattiyhdistysliikkeen ja elinkeinoelämän edustajia. Oppositio ei osallistunut neuvotteluihin, ja se tyrmäsikin esityksen kylmiltään riittämättömäksi ja yhteiskunnan heikko-osaisiin kohdistuvaksi. Ympäristöjärjestöt totesivat paketin olevan 'menetetty mahdollisuus'.

Paketin taustalla on Alankomaiden talouspoliittisen tutkimuslaitoksen CPB:n (Netherland's Bureau for Economic Policy Analysis) maaliskuun alussa julkistama ennuste talouden supistumisesta tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,75 prosenttia. CPB ennustaa myös työttömyyden lähes kaksinkertaistuvan 8 prosenttiin ja budjettialijäämän kasvavan yli 5 prosenttiin. Alankomaat on syksystä 2008 lähtien tukenut pankkisektoriaan yli 80 miljardilla eurolla ja elvyttänyt talouden 'automaattisilla vakauttajilla' 50 miljardilla eurolla.

Elvytystä ja leikkauksia

Paketti koostuu elvytystoimista vuosille 2009 ja 2010 sekä budjettileikkauksista 2011 alkaen, jolloin talouden ennustetaan kääntyvän taas kasvuun. Elvytystoimet koostuvat 7,5 miljardin euron lisärahasta 2009–2011 ajalle erityisesti infrastruktuurin rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi (valtion osuus 6 miljardia ja kuntien ja maakuntien osuus 1,5 miljardia) sekä noin 10 miljardin lisälaskusta nousevien työttömyyskulujen johdosta, joihin ei kohdistetakaan aiottuja leikkauksia. Valtion elvytystoimien sisältö vuodelle 2009 on pääkohdissaan (eri lähteissä luvut hieman vaihtelevat) seuraava:
 

• infrastruktuuri 1,7 miljardia: tie- ja vesirakennusprojektien nopeutus
• työmarkkinat ja opetus 1,7 miljardia: nuorisotyöttömyyden torjunta, osa-aikatyön tukeminen lomautusten sijaan, koulutus
• ympäristö ja kestävä kehitys 1,5 miljardia: merelle rakennettavan tuulivoiman tu-keminen, kestävän energiarakentamisen ja -remontoinnin sekä lämpöeristämisen tukeminen
• liike-elämää elvyttävät toimet 1,1 miljardia: ALV-tilitysten muunto kuukausipohjalta neljännesvuosittaiseksi, innovaatioyritysten tukeminen, lentoveron poisto (vuosittain 300 miljoonaa, jolle laskettu vastaavasti vuosittainen taloutta elvyttävä 1,3 miljardin vaikutus)

Budjetin säästötoimet ovat osin vielä avoinna, mutta hallituskumppanit sopivat niistä viimeistään kesällä 2009. Merkittävää on, että Balkenenden kristillisdemokraattinen CDA-puole antoi periksi tiukan budjettikurin vaatimuksesta säästöjä juuri nyt kriisitilanteessa tiukasti vastustaneelle valtiovarainministeri Bosille (sosiaalidemokraatit, PvdA).

Säästöt ajoitetaan 2011 alkaen ja esillä olleita säästökohteita ovat mm. sairaanhoitotuen leikkaukset (ja sitä kautta hoitolaitosten kilpailun lisääminen), asuntovelan vähennysoikeuden poisto yli miljoonan arvoisilta asunnoilta sekä varallisuusveron korotus niiden osalta ja puolisoiden yhteisverotusedun poistaminen. Kaikkiaan jopa 50 miljardiin nousevista säästötoimista on tarkoitus sopia myös seuraavaa hallitusta sitova laki, joka edellyttää budjettialijäämän pienentämistä 0,5 prosenttia vuodessa 2011 alkaen. Tämä on tarpeen myös EMU-kriteerien valossa, sillä alijäämä laskee alle 3 prosentin marginaalin nykyisten laskelmien valossa (ja edellä mainittu 0,5 prosentin pudotuksella) vasta 2016.

Eläkeiän korotus Mustana Pekkana

Lisäksi pakettiin kuuluu keskeisenä rakenteellisena uudistuksena esitys eläkeiän korottamisesta 65 vuodesta 67 vuoteen, aihe joka on herättänyt kiihkeää vastustusta etenkin ammattiyhdistysliikkeen taholta. Hallitus tavoittelee uudistuksella neljän miljardin euron vuosittaisia säästöjä.

Tapa, jolla uudistus tuotiin keskusteluun, on verrannollinen Mustaan Pekkaan. Pöydällä on nyt hallituksen esitys eläkeiän nostosta. Hallitus voi kuitenkin arvioida uudelleen ehdotuksensa, jos yhteiskuntakumppanit (SER, Sociaal en Economische Rad, jossa osapuolina ammattiyhdistysliike ja työnantajat) pystyvät ensi lokakuuhun mennessä keskenään neuvottelemaan vaihtoehtoisen ratkaisun, jolla saavutetaan samat vaikutukset erityisesti eläkerahastojen, budjetin tasapainon ja työvoiman osallistumisen osalta.

Yleinen arvio on, että koska tämä on lähestulkoon mahdoton saavutus (mm. siksi, että työnantajapuoli kannattaa eläkeiän korotusta), on muutos katsottava jo de facto toteutuvaksi. Ammattiyhdistysliikkeen puheenjohtaja Agnes Jongherius markkinoi kuitenkin jäsenistölle hallituksen 'lykkäävää' ehtoa neuvottelupöydässä saaduksi voitoksi.

CPB oli talousennusteensa yhteydessä suosittanut valtiolle mahdollisimman vähäistä puuttumista elvytystoimin ja antamalla 'automaattisten vakauttajien' tehdä tehtävänsä. CPB:n edustaja totesikin tänään keskustelussa, että paketti vastaa näitä suosituksia eikä sen ole paketin valossa tarvetta muuttaa ennustettaan esimerkiksi valtionvelan osalta lainkaan.

Kyseessä on lähinnä jo esillä olleiden investointien aikaistaminen sekä kasvaviin työttömyyskuluihin osallistuminen, jotka on jo ennusteissa otettu huomioon. Toisaalta toimilla ei käännetä Alankomaiden kasvulukuihin suoraan vaikuttavaa maailmantaloutta kasvuun, joten myös siltä osin ennuste säilyy ennallaan. Eläkeiän nosto on CPB:n jo aiemminkin julkaisemien tutkimusten valossa talouden kannalta välttämätön toimi.

Opposition kritiikistä huolimatta ovat hallituspuolueet sitoutuneet esityksensä taakse ja myös ensimmäiset gallupit näyttäisivät antavan elvytystoimille suosion. Erityisesti työnantajapuoli on kehunut esitystä, joskin se olisi kaivannut vielä lisää liike-elämää elvyttäviä toimia, kuten poistojen vähennysoi-keuden laajentamista. Vaikka lehtien kirjoitukset ottavat eläkeiän noston jo annettuna tosiasiana, lienee sen johdosta kuitenkin jatkossa kiivastakin sananvaihtoa odotettavissa ennen lokakuuta.